Tietoja minusta

Oma valokuva
SARVin jäsen, ex-lautamies, emeritus ope

keskiviikko 24. helmikuuta 2016

Tamppauspäivän vetkuttelua

-7 °C.
(Pitäs nousta siivoamaan)

Ei kahta sanaa: mieluummin kirja kuin siivous. Mieluimmin lenkki kuin kirja. Tai no ainakin lenkin jälkeen on aina parempi olo kuin kirjan: semmoinen mitäänvaillaolematon olo. Puhdas päältä ja sisältä. Lenkki on kertasuoritus, romaani ei ole.
Eikähän siivouksenkaan jälkeen ole aivan mitätön olo, puhdas olo silloinkin - päältä päin puhdas. Kertasuoritus sekin.

Romaanin jälkeen?
Tampattu olo.

Keskeneräinen, useimmiten.
Sillä harvoin romaanin, eli ei koskaan, saa luetuksi kerralla loppuun. Romaani jää monta kertaa kesken ennen kuin viimeinen sivu kääntyy, eikä tuolloinkaan aina tunnu että perillä ollaan. Paitsi oikein hyvän romaanin jälkeen: Rikoksen ja rangaistuksen, Alastalon salin, Maa on syntisen laulun ... Onhan noita.

Juoksulenkki, hiihtolenkki ovat kertasuorituksia. Loppu mikä loppu!
Niin myös siivous, tilavaatteiden vaihto, matontamppuu ja mökkänöiden, heh, piiskaus ja tuuletus.

Mutta romaani: mihis sitä Luxuksessa eilen jäätiinkään, mikäs tuo oli tuo äijä, ai Isidor, se pyövelin apulainen, mites se oli joutunut bordelliin, ai niin Marie/Marianne sen tahtoi tuvamiehekseen, nämähän ovat siellä Saden komennossa, ja kuningas Louis suistettiin eilen istuimeltaan, katkottuja kauloja ja pudotettuja päitä kelluu pilvin pimein suihkulähteissä ja ...

Siitä vähitellen muisti palauttaa ja lukuinto kasvaa.
Dieseli hehkutuksen jälkeen alkaa ruplattaa.

Ja jos ei, niin vaihtaapa teosta, ottaa varman päälle.
Ottaa käsiin runokirjan!

Niin vapaus se varmasti koittaa!
Lukijan mielikuvituksen vapaus, meinaan. Lähtee mielen reiteille.
Nauttii vaikka rytmistä:
"Plataanin alla kevyessä tuulessa
hitaalla mielellä laajenevalla ajalla - "

" - Äiti kuoli kissa kuoli puu kuoli potkut tuli ja ero - "
 
Ja täältä lisää

(NYT Pittää nousta siivoamaan! kuulemma)
 -1°C hiihdot 12+10km / 354 km//€


10 kommenttia:

  1. Jaahah, oot siis sinäkin liittynyt meihin jenginpettureihin eli alkanut siivota. Minä en muuten, mutta se on hyvää venyttelyä hiihtämisen ja lukemisen välillä. Näin emäntä ainahi sanoi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. EJ
      kohan ei ois pelekkee alaleuan venyttelyä taikka höplästä vetämistä. ;)

      Poista
  2. Mitä se Hikkaj haukkuu Cityä. Ihan hyvä media, kun saisi jollekin tyhmälle sen myytyä.

    T. Ike Ö. Läjäs
    Läjäyrittäjä

    VastaaPoista
  3. Arvoisa tamppi -hiklaj

    Tamppaus se oli ennen kaupunkilaisten vastine halonhakkuulle.

    Vielä 60-luvulla kaikuivat mattopiiskat Helsingin umpikortteleissa.
    Ei enää kaiu !
    Ainakaan Vaasassa.
    Täällä toki fiinimpi väki ei persialaismattojaan tohdikaan riekaleiksi hakata.

    Halonhakkuun ovat puolestaan korvanneet sähkösahat ja halkaisukoneet, sekä briketit sun muut kotkotukset.

    Mitä nyt Mämmi-Mietaa vielä roikkuu vanhassa.
    Diagonaalissa !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voksi, sir
      meillä monesti tamppauksen suorittaa Lempi: hirmunen raaputus ja kaaputus kuuluu öiseen aikaan oven takana kun, sanoitko persialainen, matto saa kyytiä. Sitten aikansa tampattuaan pyrkii kisulu ulos varsinkin näin kevättä kohti mennessämme: Mitähän se muuten siellä tekee, leikattu kissa?

      ps
      kovin tuntuu Päätalon Kallekin puhuvan diagonaaleista ihailevaan sävyyn sotarintamalla.

      Poista
    2. Suatto Kallella olla diakonissattii mielessä.

      Poista
    3. kavi
      oli se Kalle aina naisiin menossa kun huomas ettei iso pää, sorakieli eikä kierot silimät oo mikään este.
      Vaan tällä haavaa retkottaa kuoleman kielissä Kiestingin maisemissa paareilla: selässä nyrkin mentävä aukko ja toinen jalkaterä irtonaisena.

      Poista
  4. Hiklajksi kääntyi hyvä yritys ...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. foxi,
      ei se mittää. (ihan vaan kettuna tässä) :)

      Poista