Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)

torstai 12. marraskuuta 2015

Vanha Äijä


- Sus siunakkoon! sanon, kun susista tässä taho millään eroon päästä, kirjassa vasta tavattu tuo kelkkakonna-Oivo ja heti perään ihka oikia Puruvein saarien susi ja päälle vielä tämä lauma tuolla järvenselän takana.

Kuuskytä-luvulla oli sankarillista tappaa susi.
Kaheksankytä luvulla alkoi olla jo siinä ja siinä.
Sen jälkeen suden tappamisesta on tullut vähintään yhtä suuri synti kuin rasismi, sukupuolinen ahdistelu tai tytöttely.

60-luvulla unkarilainen luonnonhistorian opettajamme Ferenc Bayer marssitutti luokkamme kaupan makasiinin edustalle, minne oli tuotu saarilla Ahosen Teuvon ampuma susi näytteille. Kylymi näky, muttei pyörryttänyt niin paljon kuin sittemmin Pippurin Reinon hevosen salvuuesitys hohtimilla Kauppalan navetan tietämillä 'paskaopin' tunnilla.

70-/80-luvun vaiheilla Timosen Martti yhtenä kevättalvipäivänä ajaa kurautti rajakoulun pihaan ja toi näytille juuri ammutun suden: no ei muuta kuin pusakot päälle ja penskojen kanssa höyryävää raatoa katsomaan. Ei kylymäny, vaikka putkahtikin mieleen, jotta olisihan tuo ryökäle voinu rynnätä pyöräilevän open puolenpeninkulman pituisella koulumatkalla housunlahkeita repimään ja kinttuja kutittelemaan.

2000-luvulla eipä enää taida juuri kellään olla kanttia kehua noita aikoja, tai tekee kardinaalimunauksen, samanlaisen minkä Ismo Alanko (s.1960) teki opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Kaisa Grahn-Laasosta (s.1983) tytötellessään. Pian saa, niin kuin Ismo sai, rasistiakin leimaavamman, ketkahtavan nimen
Vanha Äijä.

Joten sovitaan että ne olivat tyhmiä aikoja, yhtä tyhmiä kuin Ismon lapsus: parempi juosta sutta/opetusministeriä pakoon kuin käydä kimppuun.

Eli tuhmasti tekivät eilisillan pojat ja varsinkin se pääampuja, pojankloppi Vikke, joka nuorten seikkailukirjassa lasautti Puruveden saarisuden kuoliaaksi, ja sitten vielä Lehikoinen - maisterismies! - kehumaan:
"Kuollut ... Ja kuollut susi on paras susi."
Oli miten oli, hyvin viihdyin kämmenen kokoisen Veikko O. Haakanan Mykiösaaren mysteerin parissa, en niinkään tuon suden jahtaamisen takia vaan sen kesäisten tuulahdusten takia, joita kirja sivu sivun jälkeen haisteltaviksi nostattaa.

Hyvä Veikko Haakana!

Valistuksen painama kirja on vuodelta 1964. Ja se on puolensataa kirjaa kirjoittaneen Veikon, 92 v, kirjailijauran alkupäästä, viimeisin on neljän vuoden takainen Unien kirja.
Melkoinen Vanha Äijä!

11 kommenttia:

  1. Elähän mittään Hikka. Asuin taannoin kolmisen vuotta itärajan pinnassa pienessä kylässä. Kolome kertaa kerkisi tuossa ajassa koira purasta yleisellä tiellä kulkiessa, joka kerran eri piski. Susi ei purrut kertaakaan, vaikka mehästäjät väittivät niitä vilekehtivän kylä täynnä. Annahan olla, jos joku huomasi suven jälet. Se aiheutti liikekannallepanon. Ja mikäli erehty olemaan eri mieltä, olivat niskavilloissa kiinni miltei sananmukaisesti. Niin jotta tämmönen on tilanne näissä muakylissä nykyaikana.

    Haakanalla oli eräkirjoissaan oikea asenne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. EJ
      siellä näit varmaan myös naapurimaan immeisiä kylän raitilla; ite kun siellä aikonaan vaikutin niin yhen yhtä sutta enkä venäläistä tienoilla tavannu livenä.

      Poista
  2. Taijjat Hikka nyt muistella yhtä Niiralassa otettua valokuvaa, jossa pari kaunista immeistä vilkutteli kylän raitilla paparazzille...

    Venäläisiä asuikin useita kylässä, eräs oli mukana kalaporukassa yhen talaven. Oikein sympaattista porukkaa.

    Metsissä liikuin melko paljon, mutta suden jälkiäkään en nähnyt, ilvesten, karhujen ja ahmojen jälkiä kylläkin.

    Tiedotusvälineissä susiin suhtautuminen on muuttunut entistä asiallisemmaksi. Kylillä on entistä vaikeampi perustella susivihaa, kun ei ole paljon lapsia syötäväksi ja viimeisetkin haetaan kotoa kouluun taksilla. Sosiaalisessa mediassa tietysti mekastetaan ja Kiteen paikallislehen toimitus muuttuu hysteeriseksi, jos hukan hirveät jälet on jossain.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. EJ
      niitähii, mutta etennii niitä sen maan huopikkaita!
      Se foto-otokses on napakymppi.

      KotKa onnii lintulehti. Maassa liikkuvat ovat tarkan syynin alla. ;)

      Poista
  3. Hyvä sus´siunakkoon -väki

    Aluksi väliviivaoppia. Siiskö on niin, että välleen on väliviiva ja välleen ei oo kytän ja luvun väisessä rakosessa.
    Eikä tarkoita tämä sitä vanhaa juttua lukutaitoisesta polliisista !
    Vaan viittaan suoraan ylempänä seisovaan ja kommentoinnin kohteena olevaan artikkeliin, jossa käsitellään alkuräjähdyksen ja nykyhetken suhteellista merkitystä maskuliinisiin telomeereihin.

    Mutta sitte nuihin petoloihin.
    Muistelen viiskytä-luvulla / viiskytä luvulla / viiskytäluvulla lehmästä ja sudesta maksetun molemmista viiskytätuhatta vahnaa markkaa. Tai jotakin sinnepäin.
    Lehmät tuotti liikaa voita ja sudet liian vähän ?!

    Susistä on tullut myös lääketieteellinen ongelma. Vai olikos se karhuista.
    Taannoin eräissä rahantuntevissa syrjäkunnissa piti koulukkaiden hankkia lääkärintodistus kunnan maksamaa koulukyytiä varten.
    No jotka lääkärin kunnian ja omantunnon kautta pelkäsivät sutta / karhua saivatten ilmaskuljetuksen.
    Muu lapsikatras sai häätää susilaumaa vaikkapa sillä pitkällä seipäällä, joka on meille kaikille tuttu siperialaisesta vessasta.
    Se ao käymälän toinen seiväs tökätään tietty hankeen, ja toppatakki pannaan siihen roikkumaan. Jottei helma paskotu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voksi, tri

      no niin no niin, eipään tuo ylläoleva lehtimies Jormanainen ollu ällyyvinnään.

      Näemmä tulee noita lapsuksia liukuhihnalta, vaan kun niin kiirettä pitää näissä raksatöissä ja muissa paratiisipuuhasteluissa ennen lumia, ettei oikein pysty eikä ehi keskittymään eikä laatua tarkkailemaan näissä kirjotushommissa: sutta tuppaa tulemaan siis tälläkin rintamalla!

      Poista
    2. Arvoisa oikolukuskeptikko hikkaj

      Näyttääpä tuolla olevan Voxillakin lyöntiharhamia viime sepustuksessa, ja varmana aiemmissakin. Mutta en kerro laitoinko tahallani ...

      Poista
    3. Huihai Hikka,

      taijot tärvelty, kun vuosikymmenet yritti suomentaa esityslistojen ja pöytäkirjojen kapulakieltä uutisiksi. Musiikkimaun miulta turmeli Topi Kärki.

      Poista
    4. voksi, tri + EJ

      veikee leikkikaveri tämä kielemme, kaiken kaikkiaan: se ottaa iskuja vastaan ja kestää pystyssä paremmin kuin moni kehäkettu, eikä virhelyönneistä oo moksiskaan. Kahtelijoilla ja ite lyöjällä perästäpäin monesti on hävettävämpi ja tukalampi olo!

      Erkin mussiikimaun turmel Topi, meikäläisen maun turmelijat on luettavissa tiältä: https://www.blogger.com/profile/01896963260722320562

      Poista
  4. Hej hej,
    En pitänyt susien tappamisesta sen enempää 70-luvulla kuin nytkään! Joten kehitystä ei ole tapahtunut mihinkään suuntaan omalta kohdalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mp

      luulenpa että Punahilkka pahoine susineen manipuloi moneen pikkukoululaiseen melkoisen vaikeasti poishankautuvan susihaavauman. Aikoinaan jolloin tiedonjakokanavia oli vähän, kirja yksi tärkeimmistä eli satu ja raamattu nappuloille.

      Poista