Tänä yönä en ole yksin

Esa Pesonen on, ainakin runoteoksen nimen mukaan: 

Tänä yönä olen yksin  (2022-BoD)

Lukunäyte

Sitä tässä luen. Aika ajoin olen seuraillut myös hänen Elämänehtoja-blogiaan: persoonallinen, suorasanainen, tosin ei lähelläkään, yhtä räävänä, muuatta hyperpersoonallista muijaa - tätäpä laukoja iänikuista Rautavaaralta/Lapinlahdelta.

Runokirja auki ja sukellus Pesoseen - muutama viiru kokoelman annista, noista kuoleman ja kuolemisen, rempallaanolemisrunoista näkyviin. Pessimismi on runoilijan asenne, kajona kuitenkin optimismin siemen.

• uskottelee(turhaan?) kenraalin katuvan julmuuksiaan.
• vainaja kaipaa takaisin elämään. myöhästynyt toive
• etsii Mika Waltarin haudan. Ensin vähän viiniä. MW:n hauta löytyy muuten täältä
• Alakerrassa haisee. Siellä pinttyneen kusen keskellä asustaa mies. I runo, jossa ei kuolemaa. s.29
• He, jotka etsivät kauppojen oransseja lappuja. Ääni halvoille ihmisille.
• Hän saapuu kapakkaan aina kello yksi yöllä. Ääni yökukkujille.
• KRAPULAISEN RUKOUS - Isä Jumala, anna olon olla parempi. Äänetön voihkaisu. (Kuuntelulle Eero Aven: Mandoliinikrapula)
• YKSIJALKAINEN LOKKI - yhdelläkin jalalla on mentävä eteenpäin. silkkaa symboliikkaa
• Kapakan tupakkahuoneessa hän luuli... Jos ei kuolemaa niin humalaa.
• emme oikein tiedä, keitä me olemme. Siksikö joko humala tai kuolema?
• MORSIAN LÄHTI - Palautettu kihlasormus kuolleen miehen pöydällä. Hylsyjä kaksin kappalein. 
• UINNILLA KELLO 7 - paljain jaloin kävelemme hiekkarannalla. I+asia, s .45
• On hyvä tuntea sinut. II+asia. s. 47
• ESPLANADILLA ANTEEKSIPYYNTÖ - Pyytämään anteeksi tietenkin. Miinustaa taas.
• NAINEN VIIMEISELLÄ PENKILLÄ - miettii, mikä meni pieleen. Pakastaa, surettaa lukeakin.
• HÄN OPETTELEE HYMYILEMÄÄN - Hän iloitsee uudesta hymystään. Huokaisen helpotuksesta.
• Rakkaus loppuu nopeammin kuin viha. Siihen sammui sekin toivo, lukijalta varsinkin.
• BON VOYAGE -Tulethan takaisin jo siltä tuntuu. Turha toive! Olemme lopussa tien ja kirjan.

Nyt luin ne näin, huomenna saattaisin lukea toisin. Runothan elävät, kuoleman runotkin.

Joku näkee koko tähtitaivaan kerralla, joku tähden yksi kerrallaan - tavallani tipoittain.

Matka oli antoisa alakulostaan huolimatta, tai siksi. Käsittämätöntä: Ei yhtään käsittämätöntä runoa, realismia vallan.

Tämä herkisti syvimmin:

PIKKU-ANNA 

 

Pikku-Annan hauta hautausmaalla.

Unohdettuna, mutta ei tuhottuna.

Kaivaten Äiti ja Isä. Jo kauan sitten kuolleet.

Kuka muistaa Annaa?

Kuka hänen haudalleen kukkia vie? 

 

omat  KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

🏂  +1°C hiihdot  15+15 km / 686 km / € = 110 h

Leikiskellen

'mieli valuu ympäriinsä kuin puuro tai sula lasimassa
joskus se loikkaa ja se ei koskaan ole ruokalevolla'

Tuon runon tuohon kohtaan takerrun. Noin on käynyt runojenluvun kanssa monesti, niin nyt taas oikein tempaisten näitä runoja lukiessa. Runoilija antaa luvan irrotella.
 
Väännän väkisin, tai se (runo/runot) vääntyy väkisin, pois kontekstistaan. Tulkinta tekee omat taustansa. Viis välitän runoilijan tähtäimestä. Lähden kirja karttana omille teilleni:
 
Ensteks loikoillaan auringossa ja herkutellaan. (So.: täyttää itsensä energialla jotta jaksaa harjoitella, puskea koko talven ja - voittaa  kruunuksi mestaruus!)


Toiseks on rankka harjoituskausi meneillään:
 

'vasen sivupotku suorista nilkka keskityn pakaraan alastulossa ja vatsalihaksiin koko ajan puhallan ulos hyppyjen tahtiin'

 

'lipeän rytmistä eteen ja taakse tukijalan takareiteen sattuu'

Kolmanneks astutaan vihdoin näyttämölle (baari), suuren vaativan yleisön eteen.

Neljänneks: ei voi olla totta!
=
Luistelija huomaa olevansa jäällä kyllä, mutta väärällä areenalla, maila kädessä suojuksista pulleana. Lätkäkaukalossa paiskomassa lätkää MM-kisoissa, vaikka.
VAIKKA
tarkoitus oli valloittaa maailma kaunoluistimilla, piti olla Taitoluistelun ämämmien Mestari, voittaa MAAILMAN MESTARUUS! olla Champion siellä.
 
Viimeiseks: hyvin kävi, voitto tuli ja championeille sampanjaa shampanjaa shampshampsh.. 
 

Slovakian MM-lätkäkisojen aikaan noin. Jonain muuna ajankohtana sallisin lukea sen toisin.

Sisällys

Näkinkengät 7

Tekee mieli uida 15

Yksi ja toinen jalka 25

Kotimatkan ikkunat 37

Moi 45

Hieno metsä 55

Juhlat 61

 PS
tämä potullinen rohkaisuksi niille jänishousuille jotka eivät uskalla runoja lukea, koska eivät muka ymmärrä niitä; siis: ei tarvitsekaan, sillä jokainen saa taaplata tyylillään - leikiskelynä vaikka.

(Toki vähän virallisempi tulkintaversio Kirjavinkeissä lähiaikoina.)

KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös

Vinoja pinoja

käen kukunta kuin runon tulkinta!

Käki kukkui alkuviikosta, katiskassa kuhisi kalapaljous, koivunrangat saivat kyytiä ja hopeapajujen höttöpuut kasautuivat melkoiseksi halkovuoreksi.

Luonto vetää puoleensa ja kirjat saavat olla. Pinoutuvat siinä missä puutkin.

Onneksi viimeisin kirja tuli ilman kansia ja ilman paperia; eipähän painollaan uhkaa kirjapinon sortumista. PDF-muodossa tuli ja sitäkös Vanha Mies, Lukija, vähän vajaana piti, kun ei käsi kantta päässyt sivelemään eivätkä sormet sivuja kääntelemään.
Konkretiaa kaipasi aluksi, niin runokirjasta kuin kyse olikin!

Vähin tottuu, vaikka yhäkin kummalta tuntuu tekstin ulkoasu, kuin itsenäpyttämältä.

Anni Mäentie lähetti Kulttuurivihkojen kustantaman runokirjansa Aurinkotuoli sähköpostiin.
Sitä tässä puran ja pureksin, ja runoista kun tykkään, ihan mielelläni luen - vaikka oudoissakin puitteissa. Ja kun konkari olen, uskallan tulkita omien lankojen, omien tarpeitteni mukaan - vaikka metsässä ovatkin kirjaoppineiden mielestä. Metsässä kuin keväinen käki.

KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös