to klo 9.20 - tämä päivä 2022
Lopetin eilen Sydänsurujen-kirjan, ilmoitin siitä tekijälle: pian arvostelussa. Kasin (8) antaisin, vaan kun Kirjavinkeissä ei saa numeroita antaa, nähtävästi. Oman minän tunku tietokirjaan - piristävää, nostaa arvosanaa kummasti.
Pasi Kauniston ek ilmestynyt aamulla siellä; täällä sille numeroarvostelu: 8+. Jos enemmän Pasin omaa puhetta suorana ilman välikäsiä, luiskahtaisi kiitettävän puolelle. Lehtolaisen Antti Ruuskasen elämäkerrassa sama vika: kohde ikään kuin vainaja jo, no keihäsuran kannalta kyllä. Siksi jätin sen kokonaan arvostelematta. (Toisaalta ymmärrettävää: dekkaristihan tarvitsee kirjoihinsa aina vainajan! 😐)
Otan Kaikki isäni tavarat käteen, vaikkeivät mahdukaan. Tavaroita pientilan kaikki paikat pullollaan.
Isä harrastanut käänteiskonmaritusta: kutakin tavaraa sata kappaletta!
Jään kohtaan, jossa kertoja kertoo suunnittelevansa self-help-opasta karkottamaan oman pään samaa rataa junnaavia mörköajatuksia. Teoksen nimi olisi Olet jo muualla - tietoisen poissaolon voima.
Heti täältä yksi varaus!
Kolmannes kirjasta vasta luettu, joten arvosana vielä summittaisessa vaiheessa ~ 7-9.
Kirjan pohjustukseksi poimin 46 päivää sitten tallentamani jutun Riku Siivosen isä keskittyi muiden laps... hs.fi.
Luen, jätän lukematta kirjasitaatit jotta kirjan tuoreus säilyisi.
Katos vaan, lukulistalla näkyy roikkuvan Kiantokin: IK oli mestarikirjailija, mutta Hurmeen mukaan myös:



