tekivät / mallintavat
kirjan siitä miten tehdä hyvä kirja, rompsu.
Mielen/kielenkiintoinen, mutta ah! niin sikinsokin saava.
Aukot
*, aikahypyt, sivussaolot, syrjät, reunat, tyhjät tilat, sanomatta jättämiset ja ne fragmentit ainakin.
Jo noilla saat romaanin joka jättää lukijalle tilaa omin aivoin askaroida, intiymittää tekstiä.
Eli toimi ikään kuin kissa kuumaa puurokuppia kiertäessään lukiessasi ja kirjoittaessasi. No, niinhän näissä blogipottujuttuja tehdessäni teenkin! Lienet huomannutkin. 👻
Noin sen näin ja tulkitsin Seljan ja Emman kirjan sisällön, kirjaa välillä innostuneenakin käpälöiden - sen Onnin kanssa.😜😉
* Aukon käytöstä tehokkaana esimerkkinä, ikiystäväksi jääneen, apukoulupojan talvinen ytimekäs kirje, kun tiemme olivat erkaantuneet:
"Laskin pulkala mäkkea.
Samppo vakkutus korva silmalassit."
𐂷Ai että miten tarkkaan pystyin, tekijän tuntien, yksityiskohtaisesti kuvittelemaan mitä oli tapahtunut! 🎿
ps