vaara ohi!
(mörkö paennut metsään)
 |
| Lauri Hokkanen: Kommunismin teloitettu unelma - Seppo Toiviaisen elämä ja tragedia. Docendo 2024 Kuvassa kirjan kirjoittaja / kuva: Jukka Järvinen |
Taistolaisuus. Mikäs tuota ei ole näin jälkeenpäin lukiessa ja tarkastellessa, kun vaara väistynyt, aseet koottu Nato-setän huomaan!
Huipussaan taistolaisuushuuma oli niihin aikoihin kuin minä lamp...ei vaan opiskeluaikojeni koulutuksen aikoihin. No ei se syrjäisessä korkeakoulussa juuri näkynyt muuna kuin muutaman opiskelijatytön sinipaitana ja Simo Sepon karismana. Toki mekin sentään Moskovassa vierailimme ja yliopiston portailla poseerasimme. (kuvatodiste)
Mutta vallan toistahan tuo näyttää olleen etelässä: Tampereella ja Helsingissä.
Niistäpä ent. taistolainen Lauri Hokkanen (s.1950) kirjassaan kertoilee, valottelee ja tekee yhteenvetoa koko Eurooppaa villinneistä yliopistokapinoista ja Neuvostoliitto/kommunismi-vyörytyksestä, väkivallasta yms.
Kertoen myös omasta toiminnastaan:
"Olin Tiedonanatajayhdistyksen palkkaama 'osapuolityöntekijä' ...
- Jatkoin toimintaani Moskovan rahoituksella ..."
Taisto Sinisalon kakkosmiehen, vahtikoiran kuten eduskuntatoimittajat irvailivat, yhteiskuntatieteiden tohtorin Seppo Toiviaisen (1944-2005) elämä ja tuhoutuminen tässä kirjassa kuitenkin on ykkösobjektina, ainakin minä lukiessani siihen keskityn. Niitä näitä noukkien, kuten
- ...polvistuimme historiallisesta voitostaan [Praha/panssarit] uhoavan totalitarismin edessä, söimme sanamme ja kielsimme sisimpämme.
- lopulta syvään masennukseen vajoaminen ja tolkuton ryyppääminen olivat olleet seurausta kommunistisen puolueen hajoamisesta.
Eipä silti: jännä tuo näin jälkikäteen on tiirailla, missä myrskynsilmässä sitä oikeastaan yhteiskunnassa opiskeluaikoina elettiin, kun ylipäänsä ja kaiken kaikkiaan kaikkien sivistävien laitosten valtaamista taistolaiset yrittivät.
Mutta, kuten totesin, ei se itäisen Suomen opettajakoulutuksessa pahemmin näkynyt, ja vain kerran se tuntui hipaisuna oman villapaidan liepeessä, kun kouluhallituksen pääjohtaja, pienehkö Erkki Aho oli ilmestynyt punaisessa nahkapuserossaan seisomaan seurueineen taakseni harjoitustunnin seurantaan.👀
Sitä en muista,
olisiko seurueella jo ollut se Pirkkalan opetusmonistenippu kainaloissaan.👅
omat KIRJA-ARVOSTELUT
Kirjavinkeissä
