Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)

maanantai 16. joulukuuta 2024

Joulukaalenterin kuudestoista kansi

   kirjailija / paikkakunta? 

 repetitio 2011


se saapuu painajaisineen

"Huutoja, joita en näe,

puitten takaa, joita en kuule,

ja tämä kaikki, minunko?"  1968

On tämä runoniekka takuulla monta kertaa tuntenut tuon Juicen totuuden ennen kuin luostarin penkat omakseen ottivat. Tänne syrjäseudulle tuli sairastamaan maailmanmies, kuolemaan itärajalle.

Sade pieksi haudanetsijäin kasvoille kuin meren aallot Bretagnessa, kasteli vaatteet alimpia myöten. Serafimia ja Akakia makasi mullan alla, vaan runoniekka lymyili ristisaatossa jossain.

Syrjemmältä, reunasta viimein löytyi risti joka ilmoitti että näin on käynyt - lepo tullut, kääntämiset käännetty, runot rustattu, päässyt perille matkamies oikeaan maahan.

 KEN?

"Syksyn sumut niinkuin vanhan miehen kädenliikkeet

                                                 ajelehtivat.

Kävelin polkua pitkin, joka teki sinun hymysi mutkan.

Juttelin kauan sitten kuolleiden miesten kanssa,

se oli minun työni."   1965
 
 XVI

Kirjavinkeissä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti