Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)

maanantai 18. lokakuuta 2021

Polkupyörästä toiseen

Poliisikuulusteluissa en halua olla enkä vampyyreiden kanssa missään tekemisissä, joten eipä hyvältä siltä osin haissut.
Nunnaluostarielämä kyllä kiinnostaa, samoin pöllityn lompakon avulla tapahtuva identiteettivarkaus.
Niinpä muukaan ei auttanut: oli nieltävä koko tarjottu nippu. Tiina Poutasen romaani Pyörävaras, Aviador 2021.

Kirjavinkit

Ikään kuin ajauduttiin pojan kyytiin, tavallaan itseltä varastamansa pyörän tarakalle, tarkkailijaksi, näkemään, kokemaan, kuinka poika ajelehtii elämän sumussa pitkin maita ja mantuja aina Romanian Timisoaraan. Rikastuen, rakastuen ja ties miten.

Välillä kaikki tuntui todelliselta, realistiselta, välillä sur.

Oma pyöräelämä kirjan lukupäivinä ei yltänyt edes kirkonkylän ulkopuolelle, ulkomaista puhumattakaan (kaukana kaukana ne Virumaan Narva-Saarenmaa-Hiidenmaa -pyöräilyt, huoh! ks 8.7.2010 KL). 
Sentään hammaslääkärireissulla jotain jännitystä: Seurakuntatalon jälkeen tyhjeni takarengas. Orapihlaja-aidan olivat kaivaneet kesemmällä juuriaan myöten pois; piikki pisti nyt ja pihautti renkaan lutteroksi, muistuttaen maallistunutta ohikulkijaa: - Äläppääs, syntinen, ylpeänä ohita kirkkomaata.

Hammaslääkäristä palaajaakos keljutti. Pani arvailemaan: - Kohan ei ois ollu niihen kirjan vampyyrien kosto ...

Pian jo polkija kuitenkin naurahti, kun muisti mitä lehdessä oli lukenut: - Purkavat koko seurakuntatalon. Se home, se home. Purkutuomio langetettu.

Siitäs saa renkaanpuhkoja palkkansa! 

Vas. purettava seurakuntatalo, kesk. kirkko,
(Onneksi et.oik. oleva komistus lie suojelukohde.)

Kirjavinkeissä

4 kommenttia:

  1. Kirjoitan tämän sivistyksen parista, keinolumien ääreltä. Kommentti on elämäni ensimmäinen valokuituyhteyven avulla. Että sitä pitää ihmisen kaikki kokea. Sultakin puhkesi kumi seurakuntatalon kohalla.

    Siirry suksille, kuten yllekirjoittanut. Ei kumit puhkeile.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. EJ
      valokuidusta valokuituun vilahdamma kumpikin, hiihossa ei niin kiireellä etteenpäin päästä. Vaikka tiijjähäntä nyt kun oot suanu paalupaikan.
      On ne erräillä etosat olot.

      Varustele kuitennii polkupyrä kuntoon; muistelen jotta kevväällä hiihtohommissa sitä tarvihit suksiin kuletuksessa. Huom! nastarenkaat.

      Poista
  2. No onpa siinä kirjassa monenlaista. Ja heti vampyyrit kostivat. Tai seurakunta. Niin hekin saavat rangaistuksensa 😂

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kirjis

      kosto on joskus, harvoin, paikallaan, varsinkin jos se ei kohdistu ihmisiin vaan instituutioihin.

      Poista