lannistumattomia
Olen Puolinaista pyöritellyt joulunpyhät käsissäni; en siksi, ettei kiinnostaisi, eikä siksi että se olisi huonosti kirjoitettu.
On vaan niin raju leikkaus juhlasta arkeen, kunnon TÖMÄHDYS.
Käsittää elämä vailla raajoja, Arja Ahtaanluoman päivittäin kokema. Viiltänyt mattoveitsellä sormenpäähän haavan luuta myöten ja saanut verenmyrkytyksen, jota ensiapu ei kahteenkaan kertaan totea. Tulos: neliraaja-amputointi. Hoitovirhe.
Sain kuin sainkin yhteenvedon aikaiseksi Kirjavinkkeihin, jonne joskus luin lähes vertaiskirjan, jos mahdollista vieläkin rajumman, neliraajahalvaus: sen tekijällä liikkuvat vain pää ja silmät. Hoitovirhe. Marja Korhonen: Häivähdyksiä, Myllylahti 2014.
Mitähän Marjalle kuuden vuoden jälkeen tuosta kirjasta kuuluu?
Olihan hänellä blogi Vuoristorata. Sinne siis. Ja uudemman radan kautta kotisivulle.
Ahas, Häivähdysten jälkeen ilmestynyt, otsahiirellä (yksipääjärjestelmällä) kirjoitettu, kaksi muuta kirjaa: Sydämeen tatuoitu, 2017 sekä Karhunpesä, 2019. Neljäs, Enkelten kanssa, putkahtamassa.
Harmittaa kun ovat jääneet väliin. Niin siinä helposti käy uutisvirrassa, tässä aina uusien ja uusien uutisten tulvassa, joka huuhtoo aikaisemmat näkymättömiin.
Nyt täytyy tästä terästäytyä ja hypätä Marjan Vuoristoradalle, poimia sieltä tapahtuneita.
hiihtämiset: 11 + 11 km/74 km/e= 11 h
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti