Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)

perjantai 7. joulukuuta 2018

Kansi kuin karkkipaperi

Vai eikö? Minusta kuin Seiskan. Vrt. ed.!
No ainakin suklaisen.
"Minkä tähden minä kerron? Ette te pysty minua mitenkään auttamaan. No, kirjoitatte tästä... julkaisette... Hyvät ihmiset lukevat ja itkevät vähän, mutta pahat... ne joilla on valta... he eivät lue."   -miliisin alikersantti Olesja Nikolajevan äiti.
Tämän 700-sivuisen mammutin kanssa olen taistellut sopivasti läpi itsenäisyytemme päivän ja puhallellut raskaita Herkon lailla. Papuillut toden ja mielikuvituksen reunoilla.

On siellä meno päällä ever: ei tuo autuutta tsaarius, ei kommunismi, ei sosialismi, ei kapitalismi - aina joku kynii ja joku toinen kärsii. Kuten tuolla jo luettelinkin.

Toinen paheksuu: Kotimaa on muuttunut supermarketiksi. Toinen uhoo: Nyt hajotamme tämän parakin! Älymystö varsin ilahtuu Leninin tokaisusta: Se ei ole kansakunnan aivot vaan sen paska!
Naapurin rouva naapurin rouvasta: Ennen hän iloitsi Ahmatovasta, nyt saksalaisesta kahvimyllystä.
Toiset naapurit: Ennen me keskustelimme kirjoista ja näytelmistä, mutta nyt: kuka on ostanut mitä? mitkä ovat valuuttakurssit? Ja kolmannet: Jäljellä ei ole enää mitään arvoja, paitsi lompakon arvot.
Entä miliisit: Humalassa toikkaroivat, sakottavat, kiduttavat, raiskaavat.

Yksi ihka suora sitaatti teillekin pureksittavaksi alkusitaatin äidiltä, jolta vietiin oudoissa olosuhteissa sodassa Tšetšeniassa Olesja-tytär, ja tuotiin märässä arkussa takaisin:
"Seisoin duuman rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa... Ja silmäni leviävät lautasen kokoisiksi! Näen korumyymälän: kultaisia briljanttisormuksia, kultaisia ja hopeisia pääsiäismunia... ja riipuksia... Minä en koko ikänäni ansainnut niin paljon kuin siellä maksoi kaikkein pienin briljanttisormus. Yksi ainoa sormus... Meidän edustajamme... kansanedustajat... mistä heillä on niin paljon rahaa?"

Kirjassa on ainakin tuhat ja yksi tarinaa. Mutta oikeat Tuhannen ja yhden yön tarinat kalpenevat tämän vuonna 2015 kirjallisuuden Nobelilla palkitun Sveta A:n tositarinoissa.

🏂 hiihdot 6+10 km/ 32 km/ € = 6h
KIRJA-ARVOSTELUT
*** 
myös

6 kommenttia:

  1. Olikohan Linnan juhlissa kenelläkään kalliita briljanttisormuksia...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ej

      no ainakii tuolla Koskella, joka tuossa Sannikkaukkolassa korreiloo ja kommunistipoika sille vinoilee, siitäkin.

      Poista
  2. Kremlissä kykkii yksi neuvostoihminen (evl. / KGB), eikä sekään ole lajinsa viimeinen, mikä on erittäin, erittäin valitettavaa, koska olemme liian lähellä, etenkin Åbo on. Rääkkylä ei Kremlistä katsoen ole lähellä, vaan imperiumin osa, Äbossa voi lymyillä enintään pari toisinaan ajattelijaa.

    JV

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. jv

      niinhän se Turusta katsoen tuntuu, mutta Ämeriäkkyläpä on osa USAa attendoineen sun muine kommervenkkeineen!

      Vaan entä tämä rahanalainen JI, varsinainen kremlisti:

      "Sberbank on osa Venäjän valtiota" – brittitutkijoilta tyly arvio Esko Ahon uudesta työnantajasta" = uutinen vuodelta 2016
      https://yle.fi/uutiset/3-8754274

      Poista
  3. Vaan tuossa on eka neuvostoihminen https://fi.wikipedia.org/wiki/Iivana_Julma

    VastaaPoista
    Vastaukset

    1. ja IJ on parastaikaa nähtävillä Joensuussa!
      =
      http://kaupunginteatteri.jns.fi/ohjelmisto/iivana-julma-takaisin-tulevaisuuteen

      Poista