Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)

torstai 12. helmikuuta 2015

Akkamaista

- Akan otit!
Vai mikskä ne sanovat kun hiihtäessä kaatuu?


Siinä ei tarvita kuin pieni kivenjyvänen suksenpohjan alle kovalla rantatiellä ja hupsista: siinähän kokoilet itseäsi! Ensin ällikällä lyötynä makaat maassa ja kuuntelet, iskeekö kipu ja minne. Ja kovastiko? Ja kun ei kamalampia niin nouseskelet pystyyn jos pääset suksia irrottamatta ja jatkat matkaa.
Niin, luistellen.
Sehän se tämän teki: tuli suvi ja nuoska etkä päässyt metsään vaan jouduit vaihtamaan pertsat luikkareihin, murtsikan haarukointiin.

Kömpelö olet, vaikket myönnä.
Kömpelöksi olet tullut vaikket myönny, koska kulkihan se ennen sattuipa vaikka minkälainen kivenmurikka suksien alle.
 - Ei se siitä kiinni ole, että kömpelökopura, vaan siitä että huono säkä!
Puolustelet, kuotto.
Vaan mikäs on kun tänään eilinen toistui?

Etkö voisi jo uskoa kun taas olit rähmällään, ja nyt toinen kylki kipuili ja kun eilen polveen sattui niin ettei astua kärsinyt. Mobilaattiia, mobilaattia sitä Jope Ruonansuu -lääkärin määräämää voiteli Parempasi kipupolveen; ja yhdessä katselitte sitten Taivaskanavaa, josko Polvijärven pastori hyvällä tuurilla sattuisi kuvaan ja polven parantaisi.

Ja ihme kyllä parannus tuli: ei muuta kuin uuteen päivään ja - paanalle.
- Johan minä sanoin ettei tässä mikään vanharomu kohtakaan! iloitsit ja taas painelit pupujussina metsänrajaa teille tietymättömille. Jos et enää pyrynä niin kuitenkin ketteränä niin.
Ja nurinniskoinko - taas!

Tuommoinen, jos jommoinenkin, se meikäläisen talvipäivä on. Huisin vaarallinen amazing race.
Habitus haurastumassa. Yllä atmosfäärissä koko ajan sairaalareissun uhka.
 

Ei  kun tulin vain arvuuttelemaan: kovakin pala muka miehelle kaatua suksilla tasaisella maalla, yhtä kova kuin naiselle vislaamattomat miehet?
Tuosta Mazzarellan Meretestä vielä: totta puhunee tuosta hupakkuudesta - 55-vuotiaana sitä on vielä tytönhupakko verrattuna seitenkymppiseen. MM, 70, tarkoittaa henkistä puolta.

Minä yhdyn ja lisään sekaan fysiikan: se nurin menee ja näkö rumenee, ruumis rapistuu - samassa suhteessa kun henkinen kantti kehittyy! Saas nähä.

 
Ja tuolloinhan lukurajaukseni ja diskriminointi, ikäsyrjintäni on nappiin osunut noissa uskaliaissa Kirjailijakriteereissä
 
 
 
-0C hiihdot 472 km/€

2 kommenttia:

  1. Kyllä se, kuule, Hiihtoniilo, oli pepantteenia, mitä Kaikkonen määrää. Mopilaatti on kyllä kuatuiluun parempata. Koita pysyä pystyssä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kavi

      pepanteeniapa hyvin, vaan samapa tuo kun valeliäkär kumminnii.

      Pystyssä pysy Ämeriäkkylän mies tällä kertaa.

      Just tulin ja ajantasastin tuota kilumetri/neurotaulukkoa: puoltuhatta kummasti lähenee - sillähän matkustaa jo etäs.

      (Muuten lueskelen tällä hetkellä Lehtosen Korpi ja puutarha novellikokoelmaa: selevittelee miten sille Putkinotkon väelle sitten kävi. Juutas rikastu viinankeitolla ja ihan ökytillalliseks rikastu - ja iloitsi että vääryyvellä onnistu keplottelemaan kunnon omaisuuven samalla viisiin kuin talolliset velallisten tiloja omiinsa yhisteli.)

      Poista