Tietoja minusta

Oma valokuva
SARVin jäsen, ex-lautamies, emeritus ope

sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Seisominen intohimona

Pakon edessä kun ei istumapaikkoja riittänyt seisoskelin lähes puoli päivää oven suussa lauantaina tuolla: Intohimo kirjallisuudessa ja toisissa taiteissa 19.-21.9.2014

Westö siellä oli kuuluisimmasta ja laadukkaimmasta päästä ja hänen sanomansa oli se että ahkeruus kaiken voittaa, lahjatonkin voi ohittaa laiskan lahjakkaan, kuten hän on tehnyt. Lisäksi uutena tuli esille ettei hänellä suomenruotsalaisena ole mitään tekemistä varakkaiden kielivähemmistöläisten kanssa: Pohjanmaalta on suku lähtöisin ja aivan tavallisia pulliaisia ovat; ei saa sotkea Donneriin ei Wahlroosiin.
Niin sen kuuntelin. Intohimona hänellä on siis ennen kaikkea ahkeruus.

Kai tässä Leijaa lennättämään sittenkin on jossain vaiheessa kuljettava kerran. Finlandia-palkinnon on Joku Hyvälukija - vai oliko jo silloin yhden ihmisen raati, mikä tuntuu tosi naurettavalta ja diktatoriselta, hyvän maun rajat ylittävältä - päättänyt ojentaa vuonna 2006.
 
Pätevältä tuntui, eipä silti, Kjell.
Toinen Finlandisti ei niinkään, puheesta päätellen, eli vuoden 2013 Riikka Pelo

Mutta eihän näitä esiintymisten perusteella jaetakaan, jos jaettaisiin niin lauantain esiintyjistä Maija Nainen katolla Vilkkumaa ja Antti Pihkatappi Heikkinen kävisivät voittotaiston. Maija tapaili välillä laulujakin eläväisen puheenpidon lomassa.
Mutta kyllä Antti huumorillaan olisi voiton kuitenkin korjava.

Kirjallisestihan molemmilla on vielä ohukainen pohja, yhden kirjan kirjailijoita ovat.
 
Mitä nyt Antilta Juice putkahtaa näinä päivinä markkinoille. Leskisen elämäkerta Siltalalta. Se on kyllä hankittava, kun kerta muutaman mukiinmenevän Juice-elämäkertanäytelmän jälkeen  on välillä saatavilla totuudellisempaa Juicea.
Heikkinen kertoi, ettei se J niin V-mäinen oikuttelija ollut kuin taru kertoo, päinvastoin hyvin sydämellinen ja herkkä ihminen, ainakin hänelle. No toinen on juankoskelainen, toinen nilsiäläinen. Naapuruksia siis. Sama savolaenen äetinmaeto kielessä jos muussakin pohjimpana jylläämässä.
Kumpikaan ei ilkeää ihmistyyppiä, ainakaan tahallaan.
"Sellaisiakin luonnostaan on, siis tahallaan ilkeitä."
Niin vastasi Antti yleisökysymykseen salissa, joka oli siis tupaten täynnä kirjallisuusväkeä niin kuin jokahinen syksy.

Komeat kirjallisuuspäivät taas Joensuussa, kannatti seisoskella ja miettiä epäolennaisuuksia.

Siellä selvisi sekin, onko Juicen Musta aurinko nousee -kipaleen Musta pronomini vai adjektiivi.
Mukana olemattomille vihje: löytyy Heikkisen Juice-elämäkerrasta Risainen elämä – Juice Leskinen 1950–2006, ilmestyy Siltalalta lokakuun alussa.



 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti