Tietoja minusta

Oma valokuva
SUOMEN ARVOSTELIJAIN LIITON eli SARVin JÄSEN ilman sarvia ja hampaita; exänä: ope, lautamies + vähän sitä sun tätä - ja mikä huvittavinta: humanististen tieteiden kandidaatti HuK

lauantai 1. elokuuta 2020

von Heidenstam

oli joutua aittaan
Kamala moka likeltä liippasi eilettäin kirjatulvan takia, jota piti tammeta, eli kuljettaa ylimääräiset kirjat ulos huushollista.

E - Ei! Ei puhettakaan että kirjoja riekaleiksi repisin, sillä samahan se jos sielunsa repisi. 
Vasaraa, naulaa, ruuvia, poraa ja tuppeensahattua lautaa käteen. Ja kas, parit hyllyt jo kohta aitan seinällä tarjoamassa hylsykirjoille sijaa.

Sinnehän joutivat kunnon kirjojen tilaa syömästä Utriot kaikkine kumppaneineen. Kariniemeä en vielä raaskinut ulostaa. Morosus jouti ja Pakarisen Pertti. Angelikat ja muut äitivainaan suosikit. Kontturin Paperikengät jätin, kuin myös Annikki Turusen, äidin tuolloisen seinänaapurin.

Mitä noita nyt telakalle jouti, ei aivan sataa.



Niin se moka... 
Olin kehno jo menossa aittaa kohti, jos en lopulta olisi älynnyt ja muistanut sitä talvista nobel-kirjailijoiden ulkolukunimilistaa ja loruttelua:
- Hetkinen! von HEIDENSTAM, Ruotsi?
 "- Eikös se ollut 1916 vuosi, kun Vernerille myönnettiin Nopeli. - Se listahan meni näin kun alusta alotellaan: 1901 PRUDHOMME, Ranskan poikia, 1902 Mommsen Saksan, ... 1915 Rolland, 1916 von Heidenstam, jonka jälkeen juutit yhtaikaa: Gjellerup ja Pontoppidan." 
Vielä muistissa pysyneet!

Folkungien sukua pyörittelin käsissä, Yrjö Kaijärven suomentamaa heidenstamia vuodelta 1937.  

Hyvilläni ja pahoillani samalla: Lisää luettavien  jonoon.
Kun ois Haahtea, Tihlää sun muuta Järveä, tutkittavaa tarjolla pilvin pimein, vähemmän muodissa olevia luettavia, niitä rumakantisia, joista kollegakin jo aikoinaan lausui kun koulun varastopölyistä milloin minkin löysi ja ojensi mahdollisimman nuutuneen näköisen kirjan, jotta tässä siule taas herkkua.


"V von H kuuluu siihen kirjailijasukupolveen, joka Ruotsissa 1890-luvulla nostatti vastavirtauksen pyyhkäisemään tieltään 80-luvun ahdasäärisen, naturalistisen todellisuudekuvauksen, siivitti jälleen mielikuvituksen, asetti kauneuden elämän valtavoimaksi ja suuntasi valonsa elämän juhlahetkiin ja historian suuriin henkilöihin..."
 
Siitäs sai toinen melkein-von, se August S. (vaimo-von Essen), toiselta täys-vonilta korvilleen.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti