Harvoin niin paljon olen odottanut mitään kirjaa. Tulipa tuo viimein kaivattu repaleisen kirjeen sisällä postilaatikkoon. Hyvä etten juoksujalkaa palannut laatikolta. Jotenkin tuntui jotta nyt päästään elämän peruspalikoihin.
Ja kyllähän Matti Mäkelä niistä elämän rakentaa, nyt kuoleman kamppailun jälkeen.
Mies tuosta kolmen peninkulman päästä, Nivanjoen rannalta - silti kohtaamatta jäänyt. Kerran livenä tavattu, jossain yliopiston salissa, jossa veti jotain kirjallisuustapahtumaa. Olisiko ollut joskus Kahden vaimon miehen kiepettä.
Seurailin aikoinaan Pekkas-akatemian rehtorin puuhia Me-lehdestä, ja olin tietoinen hänen liikkuvuudestaan, pyöräilystä ja juoksuharrastuksesta, mikä johdatteli kiinnostusta kirjailijan tuotantoon.
Harmituttaa tosin, miten turhan vähäksi hänen kirjojensa lukeminen kuitenkin on jäänyt. Sen sijaan toisen vaimon kirja on tarkkaan luettu, Helmi Järviluoman Ja katsella hain hampaita.
Sitten syntyi uusi kutina, kun hän tohtoroitui ja julkaisi kirjan Tämä ei ole taidetta - Tabujen rikkominen kissantaposta mustaan marsalkkaan”, Siltala 2016. Sitä availin arkana vähän siellä sun täällä jos muuallakin. Siltalan kustantama on tämäkin postuumi, jota kääntelen ja vääntelen, pieteetillä tässä paloittain tykönäni tutkiskelen: Pitelemätön, Matti Mäkelän muistelmat.
Perästä kuuluu, jos ei täällä niin jossain.
Matti Mäkelä 1951 - 2019 |
"Kun taiteilijatoverini valitti, ettei saanut taiteilijaeläkettä ensimmäisellä kerralla ja muutenkin elämä sorsii, uimahallin kylmäaltaan vesi oli liian lämmintä, tokaisin: minulla on maksasyöpä.
Jo meni hiljaiseksi."
Jo meni hiljaiseksi."
KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös
Vaan kateellisuus on ehtymätön resurssi https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006222125.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=1&utm_source=tf-other&share=b4a84332200bd7c0eb1af1792ccdd48b
VastaaPoistaT.JV
jvon
Poistajust niin.
Konttinen hesalaisena ei tajua, mitä etuoikeuksia heillä on meihin itärajan köyhiin verrattuna.
Saahaan edes bensaa vähän edullisemmin, kun hesalaiset pistäytyvät halvan viikonloppuputelin sun muut viinakset hakemassa nuin vain sukkelaan Tallinnan lautalta. Ja turkkulaisåbolaiset Ruottin laivalta. Siinä touhussahan ei veronkiertoa lain.
Pyh! koko Konttinen - menis sinne Siperijjaan. :)
Tässäpä teinkin oivan ratkaisun: http://hikkaj.blogspot.com/2019/05/jos-ei-lukisikaan-konttisen-siperiaa.html
Kaikkee ne toimittajat keksivät. Männä nyt Siperiaan. Ja sitten vielä kirjottavat itärajan bensarallista. En kyllä minä kumpastakaan oo älynnyt tehä.
PoistaVarmasti on mielenkiintoinen kirja ja tuo mieskin, olen Хельсинкская правдаsta hänestä lukenutkin.
VastaaPoistaMikä lie siinä, että minulla poloisella menee monasti viikkoja tai kuukausiakin yhtä ainutta kirjaa lukiessa. Jos teksti ei ala oikein tosissaan viedä, eikä ole ns korvasyyhyyni tai muuten mielenkiintoista, niin väineetä on. Oikein nolottaa, entinen himolukija.
Mutta tästä Konttisen kirjoittelusta: kyllähän maalimaan mielpitteitä mahtuu. Polemiikkia on kolumnit täynnä, välillä ihan kehäpäätelmiin nojautuen. Olen löytännä irvailtavaa tai huomauttamista jopa rakastetun taloustieteilijämme ja oikean opin airueen Sixten Korkmaninkin kolumneista. Sehän tiedetään, että vihervassarit näkee kaiken niiden punavihreiden silmälasien läpi, mutta että niinkin riippumaton ja oikean opin mies kuin Korkman menee päästelemään suustansa poleemista tekstiä....
No joo, kuhanpaha irvittelen. Jostain lähteestähän se on mielipiteensä muodostettava, ja mikä minä niitä olen arvioimaan.
Mutta tosiaan, tämä Mäkelä on mielenkiintoinen tapaus. Eiköös se ollut melko vaatimattomista oloista, mutta sitten luki itsensä hyvinkin viisaaksi.
äej
Poistatuosta pulitiikasta: itteäni on ihmetyttänyt miks nämä kaks tasa-arvoihmistä ovat valinneet kokoomuksen alustakseen: Ben Z(en osaa pitemmälle nimeä kirjoittaa) ja Sirpa Pietikäinen. (vaikka valihinhan miekii Kauppalehen blogiaslustaksi alkuhuumassa, kun en muuta löytänyt Ddd)
Mitä lukemistapaasi tulee: tutulta kuulostaa. Kausluontosta on.
Hidaslukeminen on arvottavaa, tekijäänsä kunnioittavaa: hyvää ei kannata hotkaista ruokailussakaan.