Vaihtaa saunakivet. Nostaa vesipadan ulos, raaputtaa noet teräsharjalla. Kerää mustat marjat pehkosta, onkimadot pehkojen juurelta. Kärrää kuivuneet puut pinosta, saa puolenkymmentä ampiaisenpistoa palkaksi. Pelailee jalkapalloa eskarityttösen synttäreille, kaatuu ja käsivarsi veressä viimein uskoo jottei enää tässä iässä pitäisi...
Kaiken touhun ja touhotuksen ohessa kiertää pitkin itärajaa teatterielämyksiä metsästellen. Ja olympialaisiakin sietäisi seurata aina puolille öin pitkin päivää.
Yhtenä iltana tulee toppi.
Iltayheksän jälkeen alkaa silmä luppasta ja ajatus kiertää samaa rataa illan yleisurheiluohjelmistoa tutkaillessa sieltä Parriisin olumppian kisoloista saastaisen Seinen rantamilta. Ohjelmatietoa virallisilta kisasivuilta toljottaessaan seinäkelloa vilkaistessaan parahtaa:
- Ei helevetissä!
 |
| 1) Yaroslava Mahuchikh Ukraina 2,00 |
Satasen finaali klo 23 ja jotain. Nyt klo 21 ja jotain. Laskeskelee.
- Ei helevetissä!
tokaisee uudemman kerran silmiä hieroskellessaan.
Nuo muut lajit eivät nyt vetase, eikähän noissa oo edes suomalaisia. Tosin oishan siellä tämä korkeuden kaunotar tarjoamassa balettimaista koreografiaa ja esteettistä elämystä ➤➤➤➤➤
Silti
vakautuu ja varmistuu kanta:
- Tuon vajaa kymmenen sekunnin takiako pitäs tässä nuokkkua kaks tuntia, KAKS!
Tekee huom! historiallisen päätöksen:
- Suap Lyllekset ja Tompsonit pyrähtää omine aikoineen.
Sen sanoo, polvistuu tv-alttarin eteen napsauttaen nappulasta koko värkin kiinni ja hiipsii yöpuulle - toisen kaunottaren kylkeen.
Niin: nukkummaan nukkummaan. 💏
