Tietoja minusta

Oma kuva
SUOMEN ARVOSTELIJAIN LIITON eli SARVin JÄSEN ilman sarvia ja hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + vähän sitä sun tätä - ja mikä huvittavinta: humanististen tieteiden kandidaatti HuK

tiistai 9. helmikuuta 2021

Kaikkivoipa-aikoina

"Meeri ooli toosi iiso!" tuumi tytöntynkä kun heräsi ja katsahti ikkunasta. 

- Poltin sääret rakkuloille.
    • 12km J/54km
    • 12j/66
    • 14j/80
    • 17j/97 
- Helsinkiin 05.00
- Äitienpäivä: Lunta satoi 5 cm!

Kyproksen merkintöjä yllä joskus silloin kaikkivoipa-aikoina.

Vieläkin, vuosien päästä, tuoksuvat voimakkaina ja voimistuvat mitä ylemmä rinnettä ajattelen nousevani, havupuiden tarjoama rauha pärinöivien moottorivehkeiden metelin jäädessä askel askeleelta kauemmas alas.

"Ensimmäinen rinne vie minulta mehut. Kiskon itseäni ylemmäs, ja lopulta puuskutan ylhäällä sembramäntyjen keskellä ja etsin hetkeksi varjoisaa kohtaa. Hörppäys juomapullosta. Esteetön näkymä vapauttaa jotain rinnassa. Leveä neulasten ja soran peittämä väylä jatkaa kukkulaa alas ja nousee taas ylös. Jos täällä syttyisi maastopalo, pieni paloauto pystyisi ajamaan tätä linjaa pitkin."-Kirsikka Myllyrinne

Tärppääpä kirja mukaansa: - Just noin, tuolta se vaikuttaa, näyttää ja tuntuu tampata rampata ruskeiden neulasten kattamalla polulla havupuiden hapessa!

Eipä voi kuin huokailla enää: Se oli silloin. Kaikkivoipa-aikoina. 

Kirjailijahaastattelu

Kaikkea se tämäkin kirja kesken kaiken teetättää: 
a) etsityttää iänikuisen piirongin laatikosta iänikuisen lenkkikalenterin, jossa merkintöjä viime vuosisadalta ja jossa merkintöjä Kyprokselta (hintakin 5500 mk/me)
b) herättää eloon hajamuistoja; tuolla oli se punapäinen taksikuskipoika, joka ei ollut yhtään kreikkalaisen näköinen; sanoikohan peräti jotta vuoristossa kasvaa vaaleampia kyproslaisia?
c) muisteluttaa moniaita: vasemmanpuoleinen liikenne ja lenkiltään palaava vaimo, joka ihmettelee, miten kaikki härvelit ohiajaessaan tyyttäävät ja painavat torvea. - Tööt-
tää-vätkö ne sinulle?

No eivät töötöttäneet. Minulle. Mistähän johtui. 😁

Myllyrinteen Happamat sitruunat, Avain 2020, on vasta alkusivuilla, mutta tuon liikkumisen lisäksi se on jo herättänyt uteliaisuuden muinekin aiheineen, kuten koulun ja kielen, josta saarelle asumaan asettunut Kirsikka, niin englannin kielen taitoinen kuin onkin, huokailee:

"Koen olevani rampa niin kielellisesti kuin kulttuurisesti, ja se väsyttää. En mielestäni osaa ilmaista itseäni englanniksi niin kuin haluan, ja nyanssit puuttuvat. On päiviä, jolloin jokainen kommunikaation muoto, jossa on puhuttava ja selitettävä itseään tuntuu liian työläältä."

Näin tönkköenglantilainen, joka juuri ja juuri saa - joskus jopa syötävän - ruokatilauksen tehtyä tavernassa, tuntee myötätuntoa. Miten lohduttavalta tuntuukin, jotta jopa kielenhallitseva voi tuntea kieli-invaa!

11 km/411 km/€64 h
Kirjavinkeissä

4 kommenttia:

  1. Sinäkin olet siis joskus lenkkeillyt Kyproksella? Tämä oli kiinnostava kirja maasta, joka on minulle jäänyt melko tuntemattomaksi. Oli hyvä nojatuolimatka. Kauniit maisemat siellä varmasti on lenkkeilemiseen ja muutenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kirjis

      vähän siellä sun täällä tuli juoksenneltua muinoin, vaan siitä se tahti hiljenee ja vähitellen hiiltyy. Hyvä ettei jäädy: hiihtolenkkeilyä enää. ;)
      Mikä kauinis pakkasmaisema tänäänkin nautittavana!

      Muuten tuon kirjan hommasin ihan Sinun blogisi luettuani, jotenkin napsahti. Kiitän. Yleensä en ole yllytettävissä; uutuuksien kanssa varsinkin olen tarkka.

      Poista
    2. Sepä hauska kuulla, että sain kiinnostuksesi heräämään :) En minäkään kovin monia uutuuksia jaksa lukea, tai yleensä sitä mitä "kaikki" lukevat. Ja miksi pitäisikään, kun voi lukea ihan oman maun ja fiilisten mukaan.

      Mahtavia hiihtokelejä on kyllä ollut! Kyllä niin nautin tästä talvesta.

      Poista
    3. kirjis

      mottoni:
      "Jos olisin metsän puu, en heiluisi kun tuulisi, kuten muut puut - heiluisin vasta kun ei tuulisi, silloin kun muut puut eivät heilu. " :)

      Poista