Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)

keskiviikko 5. kesäkuuta 2013

Kanerva ei halua eläkkeelle

Jotkut ovat työtä varten syntyneet, jos Ilen hommakaan työtä siinä puskumielessä on. Eiköhän enemmän sosiaalista kanssakäymistä?
Ja silloinhan sama jos sitä palkan kanssa.

Arvovallan menettämisen pelko lienee yksi suurimmista uhkatekijöistä sivuunsiirtymistä punnittaessa. Rekkakuskin arvovalta ei vähene, ei pankkivirkailijan, ei opettajan - vaan annas olla kunnanjohtaja tai jokin muu napa!
Kylillä saat kuljeskella, eikä kukaan reagoi, hantti olet siinä kuin toisetkin, et sen kummempi muita.

Se kai siinä Ilkkaakin pelottaa: ei tule kutsuja kalaaseihin - kaivele itse kupeitasi.

Vaan eikö sittenkin, ihminen kun olet, olisi tärkeämpää olla ihminen, sopeutua linnun osaan, vetäytyä omiin hommiin omiin pesäpuihin, joskus laulun luikahuttaa muille iloksi, mutta muuten asettua toisten yli päätä nostamatta, kurkottelematta, selvittelemättä toisille kuis ny on?.

Olis jo aika ihmistyä Ilkankin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti