Tietoja minusta

Oma valokuva
SARVin jäsen, ex-ope, ex-lautamies + ex siinä sun tässä

torstai 1. lokakuuta 2009

Lokakuun 2009 Kauppalehti-blogit

Kalle Palander


1

3

6

.

Mölli Keinosen velmu virne naamalla oli miehellä ja jotain muutakin pirullisen tunnistettavaa sillä oli kun se kyykki laiturilla ja kiinnitti rykylle laskeutuneen lautan riimuja ramppiin.

Sitten kun se nousi seisomaan ja otti lakin päästä hikeä pyyhkiäkseen sen tunnisti varmasti kiharaisesta kaljusta.
- Hittoako sinä täällä pyllistelet? piti kysyä ja kummastella.

- Ainu paikka missä minua ei tunnisteta. Helepottaa, virnuili Kalle ihan tosissaan.
Sillä oli valkoinen lyhythihainen kauluspaita ja mustat suorat housut päällä ja tosiaan: vaikea oli kuvitella että siinä työskenteli koppalakissaan itse maailmanmestari, pujottelijasuuruus ihmisvilinässä - miljoonamies hanttihommissa.
- No olisihan niitä ollut rauhallisempiakin paikkoja olla tuntemattomissa! Salokorpia ja paljakoita, lompoloita, keroja ...

- Olisi olisi, keskeytti Kalle, - vaan kun en yksin viihdy, pitää olla hulinaa ympärillä, mutta niin ettei kaikki hihassa roiku, perusteli Kalle.
Alus sylki läpän takaa kanootteja kantavia matkustajia, kymmeniä kulkijoita jos jonkin näköinen vempele perässään, eikä kukaan ollut tunnistavinaan heille auliisti apuaan tarjoavaa pallopäistä virnunaamaa, jonka silmät säteilivät avunantoa ja suu lateli sutkauksia. Vaikka kaikki tunnistivat, turistitkin: - Eikös tuo oo se? On se se! Kunnes viiksimies ohi kulkiessaan möläytti, viiltoa joka sanassa: - Palanterin Kalle perhana! Mitäs täällä pujottelet? Mänehän, puosu, lumille ja rinteeseen siitä, kepinkiertoon. Oikeisiin töihin.

Kallea suorastaan hävetti harhaluulouskonsa.
- Shit! ja Skid! parahti Palander pettyneenä, suurin piirtein samoin sanoin kuin Tanjalle oli aikoinaan tämän suksista kommentoinut.
   http://gfx2.hotmail.com/mail/w3/ltr/emoticons/smile_angry.gif    sipasepas sama enkuks: http://66.102.9.104/translate_…palehti.fi    http://gfx2.hotmail.com/mail/w3/ltr/emoticons/smile_angry.gif   

Kahvi meni väärään kurkkuun

1

3

7

.

Kyllä. Totta näkyy olevan: Ovat taas Murhevaaran (ent. Ilo-) koulun kimpussa, vaikka sanoivat ei-olevansa siellä päinkään.

Niin. Niin lehdessä seisoi. Kahvi juuttui kurkkuun hörppiessä.

Oksettaa yrjöttää, jos sallitte; meidän on ikävä elää revittävinä, säästökohteena vuositolkulla - opi siinä sitten!

Saattaa sitten palella kun viimeisenkin ihokkaan onnistuvat repimään yltä. Itseltään.

Varsinainen saaristonmiesten seikkailu alkamassa ... ilman Volter Kilpeä :(




   http://gfx2.hotmail.com/mail/w3/ltr/emoticons/smile_angry.gif    sipasepas sama enkuks: http://66.102.9.104/translate_…palehti.fi    http://gfx2.hotmail.com/mail/w3/ltr/emoticons/smile_angry.gif

Kahvi maullaan

1

3

8

.

Jo jo, jo tärppää; pannaanpa oikein kunnolla lainaten Alastalon salissa, asetutaan kahvihetkeen mekin:
"... etukamarin ovessa krapahti niinkuin Pukkila oli aavistanut krapahtavan, ovi lensi auki selkoselleen ja avoimesta ovesta purjehti etukamarin puolelta miestäyteiseen saliin edellä tytär, Alastalon Siviä, jälestä äiti, Alastalon Eevastiina, ... "Pääsetkös, Siviä, ennenkuin rinkilät varisevat minun koristani, taita vinoon ja sujuta syrjittäin, herran harmi, kun tekevät ovet semmoisiksi, ettei niistä mahdu, kun on kuljettava! mahduit sinäkin maailmaan, vaikka ahtaammasta, semmoinen pinne, että tulee kaikkea mieleen ja pisu hameisiin! livuta prikka edellä ja sinä jälestä, niin minäkin pääsen perästä, en suinkaan koohonestikaan minä tänne jää sinun taaksesi, kun vieraat odottavat salissa ja minulla on kori ja kiiru!" Jopa oli kuitenkin onnella tarjotin salin puolella, Siviä sipsaten menossa, emäntä konkaten kulussa, vieraat hyryllä ympärillä.

... tyttären hoimilla tarjottimen kaartuma helkun helovaa silmän yltämältä ja lemun lämpenevää ilman kyllävältä, äidin kuormana parman taakka tuoksuntuoretta sämpyläpinoa herkkuvaa ruskuviltaan, hemaavaa valkuviltaan, Eevastiinan parasta, pullavaa kielelle ja vehnävää mielelle!

...Pukkilakin jo nieleskeli kaunojensa viimeisiä kuoria mielensä kurkusta alas, sillä miehen luonto ei suvaitse sitä, että naama on muikea ja huuli hapan silloin kun on nuorta hipiää silmän välkkyvillä ja hemaa luvassa sekä suihin että jutun pirusiin: saan kahvin ja kuppini, niin ollaan kotona ja päästetään poskista sutevaa jos purevaakin, eikös pistetä Siviänkin poskipäihin vielä herivää, jos vanha kieli osaa taitonsa!"
Ai että maullaan on kahvi - ja teksti! Maistuis varmaan sullekin?

 
   http://gfx2.hotmail.com/mail/w3/ltr/emoticons/smile_angry.gif    sipasepas sama enkuks: http://66.102.9.104/translate_…palehti.fi    http://gfx2.hotmail.com/mail/w3/ltr/emoticons/smile_angry.gif

138

Jo Jo, already tärppää; pannaanpa very well with quote Bottom of House room, indulge in a coffee moment we do:
Etukamarin door krapahti like Pukkila krapahtavan had anticipated, the door flew open, and open the door wide open sailing etukamarin side of the hall above miestäyteiseen daughter, Down House Siviä, jälestä mother, Eve Stiina Down the House, ..." Pääsetkös, Siviä before rinkilät my koristani vibrate, bend and squint sujuta edgewise, for heaven's a shame when the doors to make that sort, that they fit in the shipping!  mahduit the world of you too, though narrower, course you clip that comes to mind, and all PiSu skirts!  livuta washer above and you jälestä, so I get the source, I do not koohonestikaan I left here behind you, when guests are waiting room and I have a basket and kiiru! "However, luck was up to the room side of the tray, Siviä sipsaten going, konkaten Running hostess, the guests hyryllä around.

 ... Daughter of hoimilla tray kaartuma helkun helovaa eye yltämältä Lemo and warm air in the majority, the mother load of Parma burden smell of fresh sämpyläpinoa herkkuvaa ruskuviltaan, hemaavaa valkuviltaan, Eevastiinan best, pullavaa language and vehnävää mind!

 ... Cradle cap already nieleskeli kaunojensa last shell fit down the throat, as the man's nature does not tolerate the fact that the face is sugary and acidic lip when it is young hipiää eye flashing, and the permit hemaa and suck that thing the devil member: I get a coffee and kuppini, so we are at home and discharged into the cheeks sutevaa if purevaakin, right pistetä Siviänkin cheek herivää even if the old part of the language skills! "
 Oh, that is maullaan coffee - and the text!  Maistuis probably sullekin?

Pian on tulokahvin aika

1

3

9

.

.
.
Tahti on säilynyt vakaana, takana kaksi kuukautta ja 190 sivua Alastalon salissa eilen, kolmen sivun päivävauhti, joten vappuun mennessä kaksiosainen saaristokuvaus on nautinnolla luettu: 421 + 405 sivua samassa pehmeäkantisessa pokkarissa, joulunpyhinä ensimmäinen osa selvitelty.

Sivuakaan ei ole kääntynyt etteikö alleviivattavaa olisi kukullaan.

Pyhänseutuna siirsin Haanpään Hota-Leenan pojan luettuna hyllyyn Volterin tieltä; Hesarista leikkasin Veikko Huovisen kuolinilmoituksen ja siirsin sen Haanpään kirjan väliin ikään kuin kiitollisuutta osoittamaan: Pentiltä on Veikko paljon pohjiksi saanut.
"Minun on yhä vaikea levollisin mielin odotella häntä baarista kotiin. Olen vuosien varrella yrittänyt rentouttaa ajatuksiani. Välillä onnistun. Usein odotus on purkautunut siihen, että itse heilun kuin Justiina kaulin kädessä vastaanottamassa uupunutta juhlijaa. Opittavaa on. Puolisoni on keski-ikäinen mies. Hänen juhlahalunsa ovat harvenneet eikä hän enää laita rockia soimaan täysillä saapuessaan kotiin."
Kati Jarin-vaimoTervon Kesäpäiväkirjan fiksun kirjailijan fiksun elämänhallinnan kautta siirryn Alastalon saliin, missä Petter Pihlman, Pukkilan 'manttaalin isäntä ja prikin kapteeni ja Petter Pihlman päälle kaupan', paaruaa ja purnaa, kadehtii, säälii ja häpeää kylän isoimman edessä tapahtuvaa pokkurointia ja lierua. 'Voi Lissabonin maantäristys!'  että pitää Pukkilan pysyä nahoissaan kun Langholman Eframia palvotaan, vaikkei Langholman nimi liene sen isosemmilla puukstaaveilla kirkonkirjan plarilla eikä jokainen etunimen kirjain isolla kirjoitettu.

Juljettaa ja käärmettää sydänalassa pirutuksen kuti meitä kumpaakin, Pukkilaa ja minua. Vaan minkäs mahat!

Kuinka köykäiseltä sanastoltaan tuntuukaan teksti kuin teksti Volter Kilven sanonnan rinnalla! Suorastaan tyhjänpäiväiseltä lekottelulta.

Mikä rauha salissa, mutta mikä myrsky Pukkilan mielen maisemissa! Ei olla vielä kaikin istumaan päästy, tervehdittykään tahi tulokahvia aloiteltu, tosin posliinikuppeja etukamarin kolmipeilisen oven takana jo kilistellään, vaikka kohta kaksisataa sivua ja kaksi lukukuukautta on takana. Itse asiasta, parkkihankinnan puhumisesta tuskin vielä puhettakaan.

Antaapa äijien, kylän isosempien toimissaan nahjustella, kumarrella ja pokkuroida ja Langholmaa nuoleskella, saattaapi Pukkilan isännälle kertyä sitä enemmän asiaa lausuttavaksi, ja ainakin mietittäväksi, kun jo ärsyttää yksin keinutuolin keno Alastalon salissa.

Mutta, muistettava siis aina on: ei viittäkään sivua kerralla Kilpeä. Ei viittäkään sivua! Silloin herkkuna säilyy.

'Katopa kuvaa mikä aarre mulla verraton netti-antikvariaatista' lukee kaverilta tulleessa mailissa. Ja kun aukaisen kuvan, ymmärrän Pukkilan isännän kademielen ja käärmetyksen yhä sisemmin. Kuvassa pöydällä lepää pehmytkantinen, käteenkäypä kirja: Volter Kilpi Pitäjän pienempiä.

Ja mikä järkyttävintä: 1. painos vuodelta 1934!!!

Eipä vaan omaan haaviin sattunut vaikka kirja-antikvariaatit kerran jos toisenkin kolusin. http://www.antikka.net/  http://www.antikvaari.fi/ yms.

Huulia purren, hampaita narskutellen silti onnittelen aarteen löytäjää sekä lohduttaudun: samat sanathan ne ovat myöhemmissäkin painoksissa, ja hyvät sanat ovatkin kun ovat Kilvestä lähtöisin.

Tänään ei silti enää Volteria, kiitos! Kohtuus kaikessa: unelmavauhdissa ollaan.
"...noin vain, taiten ja verkkaan luukku visuhiljaa kiinni: ei hätä saa hypellä hyppysissä, vaikka on hoppu hepenissä..."  Volter Kilpi, 1933: Alastalon salissa


                       

 

Rasvaimuun

1

4

0

.
    • Klexane 100 mg/ml  0,8 ml = 80 mg
    • enxaparin.natr.
    • (10000 IE/KY anti-Xa/ml)
    • sanofi avantis
    • 17364
    • Injekt sc
Ajatusteni risukko rukouksena latinalaisena litaniana injektioneulakotelon kyljessä.

Kädessä ruisku, toisessa makkaralle puristettu napaseutu.

Pakko mikä pakko: sinne vaan syvälle rasvaimuun.

Perkules! 

Saimi & Jalmari 23.10. (26.10.) TV1

25.10.2009 - 12:00 | hikkaj | merkinnät, hyvinvointi, koti, rakkaus, pahoinvointi
(141)

Joskus tarvitaan vähän sanoja, kuten nyt:

Liikuttavaa.

Höyhen äidin haudalla. Harmaantunut nainen äidin haudalla, jonne ikävöinyt kymmenet vuodet. Tyttö jo vanhempi äitiänsä.

Taivastelen tuon tuostakin, että isänihän on nuorempi kuin minä jos kerran taivaassa tavataan - jos vanheneminen lakkaa kuolemaan.

Ukkinikin on!

Siellä sukukirjat sikinsokin. 

Piikkipaikalla

(141)

SP on onnellisesti laskeutunut kotikonnuilleen. Tuossa lepää untenmailla untuvatäkkiin kietoutuneena.

Nostakaamme hänen repustaan reissuvihko ja selatkaamme otteita. Paksultipa on saanutkin koomassaan muistiinpanoja raapustetuksi! Torstain kohdalta löydämme mm. seuraavaa:

"to kenttäsairaalassa

Huolimatta jatkuvasta piikittelystä sun muista tökkimisistä olen nukkunut jo kolmatta vuorokautta enemmän ja syvemmin kuin kertaakaan aikuisiässä, lukuunottamatta Riccionen reissua kesällä -81.

Aamuhämärissä hoitaja tempaisi katetrin pois virtsaputkesta. Se oli kivuttomampi toimenpide kuin sisäänvienti, katetrin ujuttaminen virtsaputkeen. Vieläkin huippaa ja puistattaa vieraan esineen survominen arkaan paikkaan, sinne jonnekin näkymättömiin.

Nivusen laskimosuoneen asetettujen sisäänvientiholkkien läpi työnnetyt tahdistinjohdot ja pistoneula sekä toimenpidekatetri suonen sisälle sydämeen jättivät nivusen sisäänmenaukkoon kolon, joka vieläkin on kostea, eikä ota umpeutuakseen. Märkää röinää pursuaa sidelaastarin alta.

Hoito on loistavaa, henkilökunta äärettömän ystävällistä ja työhön paneutunutta. Aina kun huoneen ovi käy ja milloin kukakin hoitaja ilmestyy ovelle, on varmaa että jotakuta meistä huoneessa makaajista tökätään jos jonkilaisella neulalla: milloin otetaan verikoe, milloin porataan holkki ihon läpi ties minne, pistetään napapiikki, muovikanyyli kyynärvarteen ...

Silti olen kuin kämppäkaverit - Suonenjoen mies, Vesannon mies, karttulalainen - samaa mieltä: tämän turvallisempaan paikkaan ei ihminen voi eksyä; siksi unikin on niin pitkää, niin levollista, niin sikeää.

Hoitajat ovat läsnä, lääkärit ovat kiireisiä, tökerömpiä, liikkuvat jossain ulkopuollella osastoelämää, heihin ei saa kontaktia. Suotakoon se heille. Minusta ei lääkäriksi olisi, ei hoitajaksi; ehkä lattiaa saattaisin lakaista ja muonaa jakaa tässä tilassa, mutta mieluummin muualla - liianko vähän sadistisia piirteitä?

Eilen neljän tunnin ajan leikkausporukka kaiveli viiden senttimetrin ojan, arpilinjan sydämeen, etteivät keuhkolaskimosta tulevat impulssit rynnistäisi valtoimenaan eteiseen. Salpalinjan, arpilinjan polttaminen estäisi rytmihäiriöt seitsemänkymmenen prosentin varmuudella.

Sinusrytmi on nyt saavutettu: kauaksiko aikaa - se on korkeammas käres.

Ei muuta enää kuin kuntaan lähettävät pienen laskun veronmaksajien iloksi: "8000 euroa laskutetaan", laskeskeli nivusta paineleva sairaanhoitaja ja asetteli haulipusseja painoiksi.

- Mitä? 8000 euron lovi taas kunnan kassaan! säpsähtelin ja nytkähtelin, läheltä liippasi ettei rytmihäiriö palannut. Kunnan aina vaan uudelleen ja uudelleen julistaman säästökuurin kohtaloa surkuttelin. Lausuin sitten mielipiteeni ilmoille: - Kunnan kannattaisi koulun sijasta lopettaa SP ja hänen kaltaisensa, elävältä kiduttaminen tulee turhan tyyriiksi. Saisivat päättäjät säästönsä nopeasti kokoon. Ja kunta pelastuisi väen vähetessä, huvetessa olemattomiin.

Leikkaussalin hoitajalta loksahti suu ammolleen. En antanut jälkeä vaan intin: - Niin niin, kyllä siellä on suoraryhtisiä sanojensa mittaisia miehiä jotka pystyvät ja jotka eivät kumartele, vetoavat aina vain taloudelliseen realiteettiin.

Sitten keskeytin vuodatukseni, säikähdin liian pitkälle mennyttä purputustani: tulisi pian niitä varoituksia ja huomautuksia. Peruin sanani ja viivasin kaiken yli.

Hoitajat nostivat minut haulipusseineen kaikkineen toiseen vuoteeseen ja joku voimakkaimmista lähti pyörät rallattaen kärräämään tarkkailuosastolle."
Onhan sillä SP:llä sentään hävynpoikastakin tallella ja perääntymiskykyä. Ei siis syytä jatkaa enää kaivelua. Kaivellaan toisen kerran lisää. Upottakaamme reissuvihko takaisin repun upiin ja antakaamme SP:n maata reissurasitustaan rauhassa pois.

Eteisvärinän katetriablaatioon liittyvät riskit

(141)

Perjantai

jos kotona, niin riskit vältetty.

Riskit
" Elektrofysiologinen tutkimus on invasiivinen eli kajoava tutkimus ja siihen liittyy joskus komplikaatioita. Vakavat komplikaatiot ovat kuitenkin harvinaisia (n.6%). Yleisin vaiva potilaalle on selän kipeytyminen pitkän toimenpiteen aikana. Myös virtsakatetrin monet kokevat ikävänä; se on kuitenkin toimenpiteen sujumisen ja potilaan seurannan kannalta välttämätön.
  • Kuoleman riski on pieni. Kuitenkin kuolemantapauksiakin on raportoitu (ei Suomesta)
  • Eteisväliseinäpisto voi ajautua sydämen ulkopuolelle ja aiheuttaa vuodon sydänpussiin tai välikarsinaan (1.2%)
  • Toimenpiteen aikana voi katetri tunkeutua sydämen seinämän läpi. Tämä voi olla hengenvaarallinen tila. Seinämän läpi sydänpussiin purkatunut veri poistetaan yleensä neulalla, mutta tilanne voi vaatia jopa hätäsydänleikkauksen
  • Toimenpiteen jälkeen voi sydänpussiin kertyä nestettä niin paljon että sitä joudutaan poistamaan rintakehän läpi neulalla
  • Vasemmasta eteisestä tai katetreista voi irrota verihyytymiä, joka liikkeelle lähtiessään voi aiheuttaa aivoverenkiertohäiriön (halvausoireita, puhehäiriöitä) (1%)
  • Pistopaikan oikeaan nivuseen voi kehkeytyä vuoto (1%). Tämän hoidoksi yleensä riittää pistopaikan painaminen, mutta joskus pistopaikka joudutaan pienellä leikkauksella sulkemaan
  • Arpilinjojen tekeminen voi joskus ahtauttaa keuhkolaskimoita (1,5-1%)
  • Arpilinjojen tekeminen vasempaan eteiseen saattaa altistaa eteislepatuksen syntymiseen vasempaan eteiseen (10-20%) ja sen hoitaminen on joskus hankalaa."
- Noinkin olisi huonommassa lykyssä saattanut käydä, siunailee SP käpälät ristissä kotiportillaan.

 

Eteisvärinän ablaatiohoidon tulokset

(142)

Torstai

                - Kaikki ohi? kyselee SP.

Hoito toimenpiteen jälkeen
"Toimenpiteen laajuden vuoksi ensimmäisinä viikkoina on mahdollista että rytmihäiriöpyrähdyksiä on jopa aiempaa enemmän. Lisäksi on muistettava että sydän mukautuu viikkojen ja kuukausien kuluessa uuteen olotilaansa. Lääkkeenä jatkuvat Marevan, beetasalpaaja ja varsinainen rytmihäiriölääke vähintään 6 kuukauden ajan.

Potilaalle soitetaan kontrolliksi 3, 6 ja 12 kuukauden kuluttua ja läkehoitoa ja muuta seurantaa säädetään yksilöllisesti.

Kun nähdään että eteisvärinät ovat jääneet pois, puretaan lääkitys vähitellen.
Eteisvärinän ablaatiohoidon tulokset
Parhaalla mahdollisella lääkehoidolla todennäköisyys ylläpitää normaali sydämen rytmi muutaman vuoden tähtäimellä on noin 20 %. Ablaatiohoidolla tuo todennäköisyys nousee jopa 70-80 prosenttiin joko ilman rytmihäiriölääkkeitä tai lääkehoidon kanssa."
- 'Linja-autossa ompi tunnelmaa, linja-autossa matka katkeaa...' SP uskoo rallaattelevansa ja nousevansa linja-autoon.

Katetriablaatio

(143)

Keskiviikko, syntymäpäivä

                      - Jopas sattui. Paljon onnea vaan, SP! onnittelee potilas itseään. Ei halaa.

Eteisvärinän katetriablaation kulku
"Katetriablaation ajatuksena on tehdä lämpökatetria käyttäen sydämen vasempaan eteiseen arpilinjoja estämään lisälyönnin käynnistämää eteisvärinää. Lisäksi usein tehdään vastaava linja oikean eteisen alaosaan estämään eteislepatus.

Esitutkimuksena tehdään ennen varsinaista toimenpidettä sydämen tietokonekuvaus (CT) tai magneettikuvaus (MRI) sydämen rakenteiden lisäselvitykseksi.

Toimenpideaamuna asetetaan nestetiputus suonensisäisten lääkkeiden antoreitiksi ja virtsakatetri. Jos potilas on eteisvärinässä tai edeltävästi Marevan-lääkityksen aikana on ollut ongelmia, toimenpideaamuna tarkastetaan vielä ruokatorven kautta tehtävällä ultraäänitutkimuksella se, ettei sydämen sisällä ole hyytymiä.

Toimenpidesalissa pistopaikka oikeassa nivusessa desinfioidaan ja potilas peitellään steriilein peittein.

Puudutuksen jälkeen oikeaan nivuslaskimoon asetetaan sisäänvientiholkit ja näiden läpi pujotetaan sydämeen tahdistinjohdot. Vasempaan eteiseen pääsyä varten uitetaan myös pistoneula. Eteisväliseinäpiston avulla edetään ohjainkatetrilla vasempaan eteiseen, jolloin varsinaiselle toimenpidekatetrille on reitti.

Tässä vaiheessa potilaalle aletaan antaa nukutus- ja kipulääkkeitä niin, että potilas on kevyessä unessa toimenpiteen loppuun saakka.

Toimenpidekatetrilla rakennetaan sydämen kolmiulotteinen sähköinen kartta, jonka mukaan sitten arpilinjat tehdään. Linja saadaan aikaan antamalla lämpöenergiaa katetrin kärjestä sydänlihakseen.

Toimenpiteen lopussa nukutuslääkitys lopetetaan ja potilas herää nopeasti samaan tapaan kuin normaalistakin unesta. Potilas siirretään omaan vuoteeseen ja sisäänvientiholkit poistetaan nivuslaskimosta.

Toimenpiteen jälkeisenä päivänä sydäntilanne tarkistetaan ultraäänitutkimuksella jonka jälkeen potilas voi kotiutua."
- OHOH! hönkäisee SP tuon luettuaan.

 

Tomografiatutkimus

(144)

Tiistaina 

Laboratorio: P-Cobas-K, P -Krea, P -NaK, P -Na, P -K, B -Vr+VrAb, P -INR, Pt-EKG-12, B -PVK+T

SP tuijottaa listaa ja tankkaa eikä ole varaa vaikka mieli tekisiskin litanian lopuksi sanoa: -  EVVK.

Tutkimukseen valmistautuminen
"Ennen tutkimusta Teidän on syötävä kevyesti, jotta syömättömyyden vuoksi ette olisi huonovointinen. Juokaa runsaasti vettä ja mehua, niin ettette ole janoinen ja kuiva tullessanne tutkimukseen.

Tutkimukseen käytettävä varjoaine sisältää jodia. Mikäli olette yliherkkä jodille, ilmoittakaa siitä ennen tutkimukseen tuloa."
Tutkimuksen kulku
"Hoitaja pyytää Teitä asettumaan pitkälleen tutkimuspöydälle. Teille laitetaan muovikanyyli kyynärtaipeen suoneen varjoaineen antoa varten.

Suoneen annettava varjoaine voi aiheuttaa lämmön tunnetta kaulalla ja lantiossa. Suussa voi tuntua metallin makua. Henkilökunta poistuu huoneesta tutkimuksen ajaksi. Röntgenlääkäri ja -hoitaja ohjaavat tutkimusta viereisestä huoneesta, josta Teihin on jatkuva kuulo- ja näköyhteys.

Tutkimuksen aikana Teidän on oltava aivan liikkumatta ja kovaäänisen kautta kuulette hengitysohjeet.

Tutkimuksen jälkeen Teidän tulisi juoda runsaasti nestettä, jotta varjoaine huuhtoutuisi elimistöstä.

Jos tiedätte tai epäilette olevanne raskaana, ottakaa yhteys röntgen 2:een."
- Se se nyt tästä vielä puuttuisi! toteaa SP.

Eteisvärinä ja lepatus

(145)

Koulunpidon jälkeen SP lukee sydän syrjällään sairaalasta tullutta tekstiä (Kivelä/Hartikainen) tulevasta:
"Eteisvärinä on yleisin sydämen rytmihäiriö. Siinä sydämen eteisten tavallisesti sännöllisenä rintamana kulkeva sähköaalto hajoaa epäsäännölliseksi kohinaksi. Seurauksena on sydämen rytmin muuttuminen nopeahkoksi ja epäsäännölliseksi. Eteisvärinän syntyriskiä lisääviä tekijöitä ovat korkea ikä, verenpainetauti, läppäviat, sepelvaltimotauti ja sydämen vajaatoiminta. Eteisvärinä voi syntyä yksittäisestä tai toistuvista eteislisälyönneistä. Lisälyöntejä voi lähteä mistä kohtaa eteisiä hyvänsä, mutta erityisesti vasemman eteisen takaseinään tulevien keuhkolaskimoiden tyvialueilta. Tällaiset lisälyönnit ovat usein syynä ns. terveen sydämen eteisvärinään. Eteisvärinä voi olla täysin oireeton ja suorituskykyä haittaamaton. Jotkut kuitenkin kokevat eteisvärinän hyvin hankalana ja tuntevat rasituksensietonsa heikkenevän selvästi eteisvärinän aikana.

Oireettoman ja rytmiltään rauhallisen eteisvärinän hoidoksi riittää veren hyytymistä vähentävä varfariinilääkitys (Marevan), jota seurataan veren INR-arvolla. Jos eteisvärinä aiheuttaa runsaasti oireita, tulee sitä yrittää lääkityksellä estää ja/tai tahtia hidastaa. Tähän käytetään beetasalpaaja- ja kalsiumsalpaajalääkitystä ja varsinaisena rytmihäiriölääkkeenä yleisimmin flekainidia (Tambocor) tai amiodaronia (Cordarone).

Eteisvärinän hoitona voidaan harkita katetriablaatiota (keuhkolaskimoiden tyvialueiden sähköinen eristäminen eteisestä) jos
    • kohtauksittaisen tai jatkuvan eteisvärinän oireet ovat vaikeat
    • vaste rytmihäiriölääkitykseen on huono
    • ei ole merkittävää rakenteellista sydänvikaa eikä vasen eteinen ole laajentunut."
Luettuaan, vaikka puistattaakin, lukee lisää ja luovuttaa lukemansa nipussa tänne blogipottuun, jossa ne julkaistaan ennakkotietoina kunkin päivän sairaalatoimenpiteistä ja taustatiedoista päivittäin puoliltapäivin; ne ovat ikään kuin pankissa täällä Kauppalehden ajoituskalenterissa.

Jää muistelemaan kymmenen vuotta sitten tehtyjä toimenpiteitä, miten kaikki nyt edessä oleva sujui.

Ei muista juurikaan muuta kuin huonekaverin, joka salaa käytti kännykkää, vaikka se oli ankarasti sairaalalaitteiden takia kiellettyä. Muistaa toki myös sen etteivät millään ilveellä saaneet ärsytettyä rytmihäiriöä päälle, vaikka kuinka yrittivät, ja lääkäri lopulta totesi häiriöradan olevan liian syvällä poimuissa heidän välineilleen.

Sen myös muistaa, miten sydämen sisus näytti merenpohjalta, missä Wrou Marian kaltainen alus lojuu paksussa töhnässä ja miten kaikenlaiset limaiset hutaleet heiluen roikkuvat sydämen seinämistä. Eipä ihme jos tulloinen nuori SP ihmetteli: tuollaisenko elimen varassa on elämä!

Nyt SP kääntyy meihin päin ja sumein silmin ilmoittaa:
- Lauantaihin! Kaikkia hyvää kaikille!
"Jumalan lykky, että sinulla kuitenkin on niska siinä paikassa ruumista, josta päätä taivutetaan." Kilpi, 1933: Alastalon salissa
http://cc.oulu.fi/~sisawww/esit/001130.htm
http://www.fincardio.fi/@Bin/66036/teema_luku7.pdf


Sydämen asialla

(146)
"Teille on varattu aika tiistaina sisätautien osastolle.
  • verikokeet
  • sydämen tietokonekuvaus
  • rytmihäiriötutkimus
Jättäkää kotiin suuret rahasummat ja arvoesineet."
Tänään sunnuntaina iltapäivällä SP jo hyvissä ajoin ryhtyy suunnittelemaan tulevaa viikkoa. Alkamassa kinkkiset ajat.
ma  epänormaali koulupäivä
(syys)Loman jälkeinen koulupäivä on aina tavallista levottomampi: niin opettajat kuin oppilaatkin ovat yhä lomilla - yhtä pihalla. Vapaus on jäänyt päälle, ruotuun asettuminen ottaa koville puolin ja toisin.

ti   sairaalaan

SP matkustaa pimeässä anivarhain linja-autolla sydämen asialle kauas isomman kaupungin valoihin, missä hänelle tehdään SYDÄMEN TIETOKONETOMOGRAFIATUTKIMUS. - Onko muuten teille koskaan tehty sydämen tietokonetomografikuvaus? katsahtaa SP tännepäin ja yllättäen kysäisee.

Hänellä on mukanaan henkilökohtaiset välineet: Kilven Alastalo kassissa ja Karpin Unkarilainen taulu kainalossa. Karpin dekkarin hän on saanut Kauppalehden kirjeessä joltakin tuntemattomalta blogin lukijalta, lähettää kiitoksen; Karpin teosta hän on tapansa mukaan vierastanut, dekkarisyystä - nyt lienee aikaa paneutua lahjaan. Suuret setelit hän kuuliaisena on tallettanut pankkitililleen, kotiinsa on jättänyt ainoan omistamansa arvoesineen, so. taulutelevisio 42".

Tomografiatutkimuksen jälkeen hän jää makaamaan sairaalaan, koska

ke   sairaalassa 

suoritetaan ETEISVÄRINÄN KATETRIABLAATIO (ylimääräisten hermoratojen umpeen hitsaamisyritys.)

to   kotiutus

SP, mikäli kaikki on sujunut hyvin, kömpii kotiinsa nuolemaan haavojaan ja ihmettelemään miten mukavaa loppujen lopuksi tämä elämä kaikkinensa on.

pe  saikulla

Ovat myöntäneet ylimääräisen päivän sairaslomaa, koska peninkulmainen työmatkapolkupyöräily ei vielä luonnistu nivusten hellyydenkipeyden vuoksi. (muiskis!)
Noin se menee, jos suunnitelman mukaan menee.

Tästä eespäin SP vakavoituu ja lupaa olla asiallinen seuraavan viikon ajan, vaikka joutuukin veäräleekasten kalakukkoelijoehen kaapuntiin.
"...mutta kielen, kielenpään minä pitäisin ohjaksissa, ja sanaa, sanankuheraa minä laskisin kuin hienoa höylänlastua terältä ja langan juoksevaa kerältä!" Kilpi, 1933: Alastalon salissa   

Kuva-arvoitus

(146)

Tulevan viikon vakavuudesta täysin tietoisena SP päättää hupsutella pohjamutia myöten. (Ratsastaa suuresti kunnioittamansa skribentti Vanhiksen hartioilla.) Asettaa kaiken kansan ratkaistavaksi Kuva-arvoituksen. Kuva-arvoitusta varten hän tarvitsisi kuvan. Siitäpä syntyykin arvoituksen ensimmäinen vaihtoehtokysymys. Eli.

I OSIO
1. Mistä kolmesta vaihtoehdosta kuva löytyy?
II OSIO

Ja nyt kun kuva löytynyt on seuraa jatkokysymys
2. Ketä tai keitä tai mitä kuva esittää?
a) SP:n sukukokous

b) SP:n luokka kuvassa

c) Penteleen kunnan sivistyslautakunta koolla

d) Jokin muu - mikä perusteluin? 
Vastauksia vastaanotetaan viikonlopun ajan. Kuoreen merkintä *Lauantai-illan huumaa*. 

Lehmä on rikkaampi kuin köyhä aasialainen

(146)
"Tsaut!

Kirjastosta tulen, pyöreä pää pulleana tietoa. Pakko jakaa. Muuten pimahtaa.

Maailmanpankin tietojen mukaan saanen tulkita:
    • lehmän ikioma tulotaso on kolmen köyhän verran
    • rutiköyhän ja köyhän päivätienuun raja on 70 senttiä
    • neljäsosa maapallon väestöstä on rutiköyhiä Aasiassa/Afrikassa/Amerikoissa
    • maataloustuettu lehmä tienaa päivässä 1,80 €  omaan pussiin, tai tissiin, olemalla lehmä
    • tosin lehmän pitää olla eurooppalainen EU-lehmä
    • minä Lennart Järvi EU-eläkeläisukko tienaan 45 euroa joka jumalaton päivä, mitään tekemättä, mitä nyt suuta huvikseni pieksän noissa kuppiloissa - ja KELA maksaa kun mies makaa
    • vastaan siis 75 köyhää taikka kahtakymmentäviittä lehmää
    • 25 Lennart-lehmää olisi upea näky navetassa kuin navetassa
    • - Eikös?
am-Muut!   Lennu"
No ei! Varsinainen karja sanoisin.

25 Lennartia navetan parsissa jos Lennu lehmä olisi - olisipa näky komia! Sietämättömän komea. Mahtaispa aika ammunta ja korske kuulua ken sen kivisen navetan oven tohtisi avata. En usko että kukaan oiva ristitty moista Lennart-määrää kestäisi. Mieluummin minä ottaisin 75 köyhää ruokittaviksi.

Lypsyt jäisivät lypsämäti: potkisi lypsäjäänsä, sen takiahan se jo ite sai potkut hommistaan, kiivasluonteinen mies - enemmän sonnia kuin lehmää.

Onneksi Lennu ei oo köyhä ei kipijä - eikä lehmä, Päätalon Herkon sanaan 'patukkahäntä'.

 

   http://gfx2.hotmail.com/mail/w3/ltr/emoticons/smile_angry.gif    sipasepas sama enkuks: http://66.102.9.104/translate_…palehti.fi    http://gfx2.hotmail.com/mail/w3/ltr/emoticons/smile_angry.gif
  

Navigaattorin nainen

(146)

Tämä tärkeä blogi Ruskamatkalla Kainuussa julkaistaan 10 minuuttia ennen toista tärkeätä julkistusta:

Tulosjulkistukset (3 kpl)



  • Nokiaosavuosikatsaus 9 kk (n. klo 13.00),

Meilläpä on uusi navigaattori - onkos teillä? Ja jos on niin meilläpä on parempi, HAH HAH HAA!

Jotta ihmisenkirjoissa kestäisi on aina silloin tällöin hommattava uusi kapine ja leikittävä sen kanssa ja kehuttava kuin lapsi leluaan ja lopulta paiskattava se tarpeettomana tavarana nurkkaan.

Tämä uusin saaliimme riepotteli meitä syysloman aluksi sinne sun tänne; jos erehtyi siihen jonkin nimen naputtelemaan, ei ainakaan sinne päässyt, ja akkakos sen jälkeen sen sisällä rupesi naputtelemaan tasaisin väliajoin takaisin! Kolme yötä ja kolme päivää se vei meitä kuin pässiä narussa.

Emme me mitään mahtaneet, sitä mentiin vain. Naista toteltiin kuin sylikoirat. Heti kun naisen ääni käski "KOLMENSADAN METRIN PÄÄSTÄ KÄÄNNY VASEMMALLE!", me käännyimme. Tai kun kajahti "JÄTÄ LIIKENNEYMPYRÄ TOISESTA LIITTYMÄSTÄ!", me jätimme. Kun luulimme olevamme Mikkelissä, kuulimme olevammekin Iisalmessa, mikä ei se toisaalta mitään haitannut: samahan se ihmiselle missä on kun vain on muualla eikä tässä!

Heti autoon istuuduttuamme akka aloitti päkätyksensä, minkä milloinkin. Kiuruveden jäähallillakin pyörähdettiin. Ja kohtakos autoradio kertoi että sikaflunssaa tavattu Ylä-Savossa ainakin Kiuruvedellä.

Yhtenä iltana myöhään onnistuttuamme livahtamaan sen kynsistä, pääsimme hotelliin lomailemaan eli nukkumaan; taisi olla Kuopiota se yöpaikka. Mutta heti aamusta siinä näyttölittanassa huiski jo lautasantenni ja kutsu kävi että navigointi alkaa: "Camoon!" Ei muuta kuin hyppää kyytiin. Niinpä kohta huomasimme olevamme Sotkamossa, emme sentään pulikoimassa Katinkullan vesiliukumäessä, vaan sen verran sentään se navigaattorinainen oli armahtanut ja ottanut huomioon hobbymme että vietätti oikeanlaiseen paikkaan: viikko sitten kuolleen Huovis-Veikon tienhaaran kohdalla se sanoi tyynenrauhallisesti jopa ymmärtävän lempeästi Kaisu Puuskajoen malliin: "Olet perillä." Kerrankin oikeassa paikassa. Konstankuja luki viitassa. Nousimme autosta. Kunnioitimme Veikkoa hetken hiljaisuudella.

Sitten sitä taas mentiin tukka tötteröllä. Kajaanissa se tuon tuostakin uikutti uu-uuta kuin paraskin rakastajatar: "TEE UU-KÄÄNNÖS!", "SADAN METRIN PÄÄSTÄ TEE UU-KÄÄNNÖS!", "JOS MAHDOLLISTA TEE HETI UU-KÄÄNNÖS!".

Lopulta se Eino Leinon patsaan ohitettuamme ja Lönnrotin patsaan juureen pyyhällettyämme selvästi iloitsi, se navigaattorin nainen: "OLET UMPIKUJASSA!" Vähä jottei möläyttänyt 'olet umpihumalassa' tai peräti naimisissa sen kanssa. Toinen nainen, elävämpi siinä rinnalla, nyökytteli siihen malliin että 'mitäs minä oon aina sanonu!'.

Sitten hermostuin minä.

Suljin koko toosan ja tuhahdin koneelle jopemaisesti: "Ooppa ämmä ees hetken hilijaa!" Ja taistelin pienen pienestä näpykästä virran pois.

Eikä aikaakaan niin huomasimme olevamme kotipihassa, missä taas huomasimme ruskan värikirjon. Kainuun vaaroja ajellessamme olimme nähneet ainoastaan keltaisen viivan navigaattorin näytöllä kiemurtelemassa ja kuulleet sen naisen itsepäisen paasaamisen!

Mutta niinhän se on niin kuin kerran Neuvostoliitossa: - Teknik! Teknik! sanoi  Kuohari-Iigori kolhoosin navetassa ja väläytti rautahammastaan ja hohtimia.

       

Pilkka osui omaan nilkkaan

(146)

Siitä saamarin lautakasasta vielä vähäsen. ( http://hikkaj.blogit.kauppalehti.fi/2009/10/08/saamarin-lautakasa/ )

Kohtalon ivaa: osin sen varassa riippuu, sanan varsinaisessa merkityksessä, tulevaisuudessa polkijan henkiriepu.

Kotiin päästyään SP heitti yläkerran riepumatot parvekkeen kaiteelle peraten matoista roikkuvinta vimmatusti mattopiiskalla yläruumista ulkopuolelle kaiteen ujutellen - alapuolella kaukana tyhjyydessä vaaniva maankamara.

Sitten.

Sitten alkoi viedä eteenpäin mattoa ja miestä. Kaide pettää, luisuu ulospäin kaide.

Horjahtaa tamppaaja.

Hetken ihmettelee mikä on, huimaako kun niin vietättää eteenpäin ja tempoo alaspäin mattoa ja miestä.

Ei putoa, vaikka kaide narahdellen aukeaa kuin portti. Rojahtaa vasten lattiaa. Irtoaa liitoksistaan kaide.

Huokaisee mattopiiska kädessään. Henki tallella huokuu. Näkee kuinka kahdenkymmenen vuoden ajan taivaalta satanut vesi on lahottanut puisen kaideparrun liitokset topoliksi - vaikka lusikalla kaapia ja syödä.

Lattialle romahtaneina makaavat kummatkin, sekä mies että kaide. Mies alkaa kuin papiksi muuttuen vertauksilla puhuen ääni värähdellen puuttua elämän peruskysymyksiin, huokailee: - Niin kuin ihminen avoelämän alla, joskus virvoittavien joskus vioittavien, mädättävien tapahtumien sateessa kerran topoliksi muuttuva on, niin silti uskomatonta on ...

Hienotunteista lie jättää 'pastori-pyöräilijämme' yksikseen syntyjä syviä pohtimaan parvekkeensa permannolle ja kertoa osin huvittavakin lopputulema.

Sillä aamulla varhain tulivat ainavalmiit rakennusmiehet, se Veke ja se Ipo se kissanhoitajakummisetä uskollinen ystävä lapsuudesta saakka, ja uusivat kaiteet haettuaan puutarpeensa kyläkaupasta, ja kuin kohtalon ivana, siitä samaisesta saamarin pääministerin lautatapulista, polkijapyöräilijän vastikään pilkkaamasta.
"Kestäneet ei kaiteet enää leikkikehässäin, kiiltävät on raiteet jotka löysin edestäin Zai zai zai zai, Zai zai zai zai, Zai zai zai zai, Zai zai zai zai." Tapani Kansa 1968: Päättyneet on päivät

Tamminen, Juhani, ja Momentum hukassa

1

4

6

.

"Oli se se. Sen täytyy olla se" hän oli tuuminut jo sisällä katsellessaan kauempaa pöydässä merkintöjä tekevään tuhahtelevaan yksinistuvaan mieheen.

"Mitä se täällä tekee? Tuskin pariakymmentä minuuttia matsin alkuun!"

Sitten se oli noussut ja hän seurannut Tammisen-näköistä miestä ulos pysäkille ABC:n kuppilasta. Pitkää nilkkoihin ulottuvaa takkia puisteli syystuuli. Mies seisoi vihasta ja vilusta täristen, levottomana kännykkää vilkuillen.

Suu kävi koko ajan: - Eikö se saatanan bussi ala tulla! Mä myöhästyn pelistä. - On tää saatana yks käpäri koko junttila. Takuulla ne juonii etten ennättäs hallille! Ei jumantsuikka tää näin voi mennä! Missä on kaupunginjohtaja, where? Mä haluun sen vastuuseen, sen pölkkypään pään pölkylle shaatana.

Tammiseksi pala palalta identifioituva Juhani haroi tuulen tuivertamaa tukkaa koolle ja kiukkuun pakahtumaisillaan heitti viimeisen käskyn toteltavaksi, mutta sitä ennen hän sanoi ja ikään kuin usutti Tammista tuleen: - Se on muuten sun kaimas se kaupunginjohtaja, täys Juhani. – Aiempi oli Aaro.
- Sää vittu viet mut hallille! kuului käskytys.
Lateli se kaikki rumat sanat kaupungista, ihmisistä ja ohikulkevan villakoirankin sätti, säferi ois pitäny olla. Tammiseksi tullut mies manaili kun ei oo ku vitonen jotta sais taksin Perkele.
- Tää on kuule se siun Momentum. Mie voin viskata, hän sanoi Juhanille. - Hyppää kärriin. Eikä maksa mittää. Nimmarilla taas pääsee. Momentumia ei saa hukata. Laita kuontalo kuntoon.
Samassa hän säpsähti munaustaan, sillä juuri sanottuaan huomasi mokansa: Matikainenhan se oli, Permanentti-Pentti, eikä Tamminen, se jolla oli tukka aina siklassa.

Mutta sanottu mikä sanottu, saatana!
Tamminen, Juhani, and Momentum lost

"It was the fact.  That must be it, "he was already inside watching tuuminut longer at the table entries tekevään tuhahtelevaan solo recumbent man.

 "What's it doing here? Pariakymmentä minutes hardly match the top! "

Then it had risen, and he followed Tamminen-sighted to stop the man out of the ABC's cup of the child. Long, ankle-deep in September of wind shook the jacket. The man was standing hatred and vilusta shaker, glancing anxiously mobile phone.

Foot was all the time: - Does it come on a fucking bus!  I will miss the game. - TAA Satan U käpäri whole Junttila.  I guarantee they are scheming ennättäs hall!  Not jumantsuikka Tää it can go! Where is the mayor, where?  I want the responsibility of the head pölkylle Satan.

 Jan-sex piecemeal identifioituva Juhani haroi wind-blown hair and the convening of kiukkuun pakahtumaisillaan threw the last commandment to obey, but he said it before and as if usutti oak fire: - It is otherwise the Sun kaimas the mayor, full-Juhani.  - The former was Aaro.
 - Weather fuck are you taking me hall! Was käskytys.
Lateli it all the ugly words of the city, and the people who happened to be passing by a dog in sätti, säferi ois have been. In January, after the sex when the man did not manaili oo ku sais fiver taxi to the devil.
- This is to hear it siun Momentum.  Mie I can throw, he said Juhan for. - Skip kärriin.  Appoints and does not pay.  Autograph, you can go.  Momentum can not be missed.  Put the thatch condition.
 In the same blunder he is startled, for it was discovered mokansa saying: it was Matikainen, Pentti-Perm, and Tamminen, who had curly hair, it always siklassa.

 But I said what I said, Satan!

Saamarin lautakasa!

1

4

7

.

Murhevaaran koulun (ent Ilovaara, huom!) mäkeä veivatessa ajajan katse kääntyi kyläkaupan pihaan ja siihen risteysheinikolle. Mitä hän näkikään! Herranen aika! Tuossa se oli. Tuo se varmaan on?

Lautakasa. Pääministerin lautakasa. Kuskattu tänne jumalanselän taa kehäteiltä. (Karjalan korvissa sinä olet kasvanut, Karjalan korpiin sinä kerran olet palaava.)

Ensin ajaja oli aikeissa hypätä pyörän selästä tutkiakseen lautakasaa oikein käsikopelolla, mutta sitten soivat hälytyskellot: Pidä näppisi erillään - voi olla kosketusarkaa, jäät kiinni, itse teosta, ne vyöryttävät sinun päällesi koko sotkun.

Turhaan Murhevaaran koulun opettaja, hänhän on se polkija kuten kaikki nokkelat heti huomasivatkin, huolestui. Jos hän olisi rohkeasti hypännyt satulasta, hän olisi huomannut epäilyn mahdottomaksi, koska lautakasa oli kyllästettyä puuta eikä tuppeensahattua. Jos eivät sitten asianomaiset olisi kyllästyneet ainaisesta takaa-ajosta ja kyllästäneet laudatkin, myrkynvihreiksi puolueensa väriä noudattaen. Mää ja tiijjä!*

[* = mene ja tiedä!]
http://www.yle.fi/tekstitv/html/P108_01.html

Murhevaaran koulun (ent Ilovaara, huom!) The hazard of school tragedy (ent Ilovaara, note!) Took the hill in the driver's gaze turned to the village to trade into the courtyard and the risteysheinikolle.  What he saw one! Herranen aika! My God!  There it was.  That it probably is?
 Kasa board.  Prime Minister of a pile of boards.  Kuskattu here in the middle ring road to the TAA. (Karelia ears you're grown, Karelia korpiin you once you return.)
 First, the driver was about to jump on the back of the wheel in order to examine the board piling käsikopelolla correctly, but then the alarm bells are ringing: Keep näppisi separately - can be a delicate touch, get caught, in flagrante delicto, they pass on you the whole mess.
The hazard in vain sorrow school teacher, she is like all the clever polkija soon found out, was alarmed.  If he had boldly jumped fairy tale a child, he would have found it impossible to doubt, since the board was impregnated wood pile and not tuppeensahattua.  If you are interested then be fed up with the ever so hot pursuit and kyllästäneet laudatkin, poison green color with the party.  Country and tiijjä! *
 [* = Go, and do not know!]

Odotettavissa: Pulskistuvaa

1

4

8

.


Syksyn alussa meille ilmestyi Lempi, se Makkonen. Se vain tulla tupsahti kuin taivaalta, tai oikeastaan oli siitä alustavasti sovittu jos muuta paikkaa et löydä niin eihän sitä Englantiinkaan voi ottaa.

- Koska sekään ei sitä englantia taida, virkki isä koiranleukana kissasta ja samalla itsestään.
Mummo oli siunaillut että vai Englantiin asti! kun Tyttö oli käynyt hyvästijätöllä.

- Mie annan siule kympin niin suat ostoo vaikka matkamellijä.
Tulen mie jouluksi ja sitten kesällä kun sie täytät ne yheksätkymmenet, oli Tyttö lähtöään tasoitellut.

- Enpä mie veikkonen niin pitkälle ennee elä. Jos jouluunkaan.
Pitää siun elää niin pietään isot pirskeet ja pippalot kesällä, oli Tyttö houkutellut ja mummo jo vähän periksi antanut:

- No jospa mie yritän sitkuilla yli joulun niin suahaan ne hippulat.
Sitten mummo oli kysellyt kissasta mites Lempi ja kyllä mie hoitasin jos oisin vähännii ripsakampi.

- Lempihän voisi hoitaa sinnuu, oli Tyttö kääntänyt asian.
Mummo käynyt empimään jotteipä se taitas kahvia keittää eikä muata panna.

- Vaan herättäspä se sinut aamusin, oli Tyttö tarjonnut.

- Sitten männä sipsuteltas töppösillä kummattii uamupissille! oli mummo riemastunut. 
Mummon hyvästelyiltä oli Tyttö siirtynyt kummisetänsä luokse toisille rivitaloille, ja pitkällisten neuvottelujen jälkeen oli kummisetä heltynyt, kun oli niitä pyöreitä ruskeita silmiä katsellut, että sillontällön voi hoitaa Lempiä isäs ja äitis reissatessa. Osasi hän hoitaakin, kokemusta oli: parhaina tai pahimpina aikoina oli ollut mökissä seitsemäntoista kissaa.

Siis tänne jäi Lempi Makkonen. Maalle. Talvehtimaan.

Oudointa Lempin hoitamisessa on sen kaupunkilaistavat: pitää raahata hiekkaa kaupasta, rahalla irtomaasta maksaa, ja ostaa kissankuvilla varustettuja ruokatarvikkeita; ei saa kuulemma juottaa maitoa vaan piimää eikä syöttää ihmisruokaa! Rokottaa pitää ja madottaa ja ...

Onneksi Lempi Makkonen pikkuhiljaa on maalaistumassa, oppimassa ihmistentavoille, ja syö jo savukylkeä ja popsii perunoita jauhelihakastikkeella, piimäpurnukan kiertää kaukaa ja työntää pyöröpäänsä taittuvin viiksin kermanekkaan keittiön pöydällä, minne ei sais oikeastaan kiivetäkään.

- Pian pulskistuvaa, ennustaisi ennustaja.


Tuo teki sitä ja tää tätä

1

4

9

.

Tänään on ollut töissä niin yksinkertainen päivä - tuo teki sitä ja tää tätä - että on pakko saada aivoille työtä, mikä ei ole vaikeaa: ottaa vain postituoreen Kritiikin Uutiset (3/2009) ja lukee pääkirjoitusta heti alusta:
"Onko se hitto soikoon niin, että kaikille asioille on metatasonsa, joka lopulta estää minkään asian olemasta oikeasti yhtään mitään ennen kuin sitä on tarkasteltu tietoisena siitä, mitä se yrittää olla ilman tätä tietoisuutta verrattuna siihen, mitä se voi olla tämän artikuloidun tietoisuuden kanssa?"
Ensin ei tule hullua hurskaammaksi eikä ymmärrä koko sanapötköstä muuta kuin 'hitto soikoon' -sanaparin. Veikkaa vähintään kahta promillea sen kirjoittajalla.

Sitten luulee ymmärtävänsä. Sitten taas ei.

Kunnes pääkirjoituksen loppupuolella helpottaa kun kirjoittaja itsekin, Otso Kantokorpi, huokaa: "Mihinkähän minä nyt olen päätymässä? En minä vielä tiedä."

Taiteen sääntöjä Otso-poika pohtii englanninnoksesta The Rules of Art.

Lausuisiko yksinkertaista päivää viettävä minä näin, niin päästään kunnialliseen ja merkitykselliseen loppuun: Puhtaankin taiteen takana vaikuttaa/vaanii aina sosiaalinen todellisuus: tuo sano tätä, tuo teki sitä ja tää tätä.

Saisipa vain olla ja elöä puhtaassa taiteessa päivät pääksytysten!
 http://gfx2.hotmail.com/mail/w3/ltr/emoticons/smile_angry.gif    sipasepas sama enkuks: http://66.102.9.104/translate_…palehti.fi    http://gfx2.hotmail.com/mail/w3/ltr/emoticons/smile_angry.gif 

Enon mesimarja-astia kaatuu kumoon

(151) ( http://www.oyk.fi/~paalasmaa/Index.html )

***

Illalla äiti sanoi lähtevänsä aamulinjalla kaupunkiin ja sieltä Saarelle. Äiti varasi mustat vaatteet tuolinkarmille ja sanoi, kun manguin mukaan, ettet sinä voi tulla koska on niin kylmä, maakin kuurassa ja venematka on niin pitkä, eikä ole enää kesä.

Kesällä Saarella Marja-Ahon vaaralla on lämmin. Kiviaitojen vierusmansikat tuoksuvat ja mesimarjat ovat makeimmillaan. Lehmän kello kalahtelee. Eno poimii astiaan ja kyykistelee ja ojentaa maistella. Enon ei paljon tarvitse kyyristellä kun se on lyhyenläntä, ei paljonkaan pitempi minua.
- Maistuuko? eno kysyy. - Siellä teidän seudulla ei maha mesikoita kasvaa.

- Karkkeja ovat.

- Pelottiko veneessä?

- Ei. Se papatti niin tasasesti.
Aamulla painoin pään ikkunaruutuun, mutta oli niin pimeää etten erottanut äitiä mäestä; vasta kun linja-auto ajoi mäkeä alas, näkyi äidin pää valoikkunasta.

Huomenna lehdessä oli kuvia veneistä ja haudoista ja papeista ja mustista ihmisistä. Osasin lukea huonosti, ensin luulin että oli isot juhlat meren takana, sitten siinä luki PAALASMAAN UHRIEN ... 15 ARKKUA JUUASSA. Tuosta se äiti taisi mainita että menee jonnekin hautajaisiin.

Äiti tuli vasta ylihuomenna kotiin.

Marraskuun puolella tulivat kuvat. Valokuvat olivat monta kertaa isompia kuin mitä meillä oli kansiossa. Mustavalkokuvissa oli valkoiset reunukset, valkoisia liinoja ja mustia vaatteita näkyi ja paljon kansaa. Eno oli yhdessä kuvassa, jossa oli myös äiti, ja serkut olivat siinä vierellä rivissä. Kaikki näyttivät vakavilta. Eno seisoi pienenä, vaikka valokuva oli suuri. Toisessa  kuvassa ihmiset olivat siirtyneet monttujen reunoille ja kirkko näkyi takana. Pitkiä lankkuja kiersi monttujen ympärillä.
- Ne ovat niitä veneonnettomuuden uhreja, ne haudattiin viime kuulla, sanoi äiti itkua pidätellen ja sitten purskahti täyteen itkuun kun oli sanonut: - Enoltasi hukkui kolme lasta.

- Sieltäkö Marja-Ahosta?

- Sieltä.
Sitten itkin minä, vaikkei eno ollut kuollut. Ajattelin että nyt enon marja-astia kaatuu kumoon.

***
Tänään illansuussa täyttyy viisikymmentä vuotta Paalasmaan veneonnettomuudesta: 15 nuorta hukkui hyiseen Pieliseen 150 metriä rannasta, vain viisi nuorta pelastui sekä päälle ajaneen veneen kuljettaja. Silloinkin oli sunnuntai neljäs lokakuuta.
Vuodet ovat armeliaasti haudanneet suurimman surun ja tuskan.
***  
  • 15 nuorta hukkui Pieliseen - pikakiitäjä päin moottorivenettä Juuassa  Lapin Kansa 6.10.1959
  • 15 nuorta hukkui Pieliseen - Kaksi moottorivenettä törmäsi hämärässä ja vajosi aaltoihin HS 6.10.1959
  • 15 valkeata arkkua Juuassa - Paalasmaan uhrien yhteyshautaus eilen KU 17.10.1959
"Eivät tule rakkaat takaisin koskaan" Nelituhantisen surevien joukon vaikuttava hyvästijättö Juuan onnettomuuden uhreille  US 17.10.1959
  

Vuoden turhake

1

5

1

.

Suomen Luonto on julistanut kilpailun vuoden 2009 turhakkeesta.

Turhake valitaan nyt kymmenennen kerran. Ensimmäisenä vuonna, 2000, kilpailun voitti LEHTIPUHALLIN - viime vuonna PANTITON PULLO.

On aika ehdotusten. Oma ehdokaslistani alla:

  1. Matti Vanhasen  LAUTAKASA (tuppeen höylätty)
  2. Anni Sinnemäen KESKISORMI (Niinistölle näyttämä)
  3. PUUHEVOSEN PYLLYSILMÄ (entistä käsityön opettajaa siistimmin sitatoiden)

 http://gfx2.hotmail.com/mail/w3/ltr/emoticons/smile_angry.gif    sipasepas sama enkuks: http://66.102.9.104/translate_…palehti.fi    http://gfx2.hotmail.com/mail/w3/ltr/emoticons/smile_angry.gif 

TURPA KIINNI! - PAM!

1

5

2

.

"Jotta pehmeämpään kriisinhallintaan todella olisi mahdollisuuksia, menestystä olisi ensin saavutettava sotilaallisesti." HS 1.10.09

Siinähän se ikiaikainen totuus seisoo.

Myös koulumaailmassa, luokkatilanteessa on meneteltävä samoin: pari kolme kertaa vuodessa opettajan suusta lähtevät kunnon jyrähdykset ja salamanleimahdukset kummasti rauhoittavat ja helpottavat arkipäivän askareita. Joutavat säpinät, supinat ja kähinät pysyvät loitolla, asettuvat kertamulkaisulla jopa hymysuin.

Ja meillä kaikilla on hyvä olla. Turvallisen rauhaisaa. (Toiminee kotielämässäkin?)

Älköön kuitenkaan mentäkö noin pitkälle kuin mitä Jarno Limnéll, strategian opettaja Maanpuolustuskorkeakoulussa, ja Charly Salonius-Pasternak, Ulkopoliittisen istituutin tutkija, edelleen kirjoittavat: "Mitä Suomen pitäisi tässä tilanteessa tehdä? Suomessa on herätty hitaasti ymmärtämään, että johtavien länsimaiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää Afganistanissa sotilaallista toimintaa. Siis toimintaa, jossa tapetaan ihmisiä. Niin vastapuolikin toimii."

(PS  Anni Sinnemäkeä, tätä takinkääntäjien takinkääntäjää, keskarinaista ja rauhankyyhkyläistä, viime päivinä seuranneet ovat vakuuttuneita että jos Sinnemäki siirrettäisiin työministeristä puolustusministeriksi, hän olisi heti valmis allekirjoittamaan tuon sanoman.)