Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)

keskiviikko 14. marraskuuta 2018

Isää määritellään

menossa juhanipeltosviikko marraskuisen alakulon voimistamiseksi
mikä on isä?

Tosiasiat:
Isä lukee Juhani Peltosen runokirjaa Näköisveistos ruumiskirstusta järjestelmällisesti alusta loppuun, ja tytär, 7v, joka ei osaa vielä lukea, piirtää. Isä puolestaan ei osaa piirtää, siksi osajako! Kirja on tytön kädessä, isä lukee sivusta kurkkien. Tapahtuma-aika: 27.1.1996.

Kirja jakautuu viiteen osastoon, joista tällä viikolla peramme Syksyisen isän runot.
Joskus sitten hamassa teessä:
2. Autoihminen paljastaa päänsä
3. Raskaammat tunnit
4. Iso varis daameineen
5. Näköisveistos ruumiskirstusta

Alkakaamme:


1. - 2. - 3. - 4. - 5. - 6. - 7. - 8. - 9.

KIRJA-ARVOSTELUT
*** 
myös

7 kommenttia:

  1. Isäpappana melkein halkeaisin mielihyvästä, jonka nuo kuvat ja tekstit aiheuttavat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ej

      entäpä kun näkee vielä ihtesä piirrustettuna kaikkine ilkeine elkeineen.
      Kaverin mielestä mie oon tuossa kuin Jeesus Getsemanessa oottamassa teilaajia (niitä kunnanmiehiä?) ja tuo isompi ukko on se harvemmin nähty Jumala.

      Poista
  2. Jos ei avata aihetta arvoisan kolumnistin toimesta sen enempää (huomatkaa tyyli!!!!!), niin olen tässä yrittänyt tutustua 30 v. sitten kuolleeseen isääni Jouko Vaheeseen parin vuoden ajan tietyllä tavalla ja yhtä olen miettinyt:


    Meillähän on aina rooli suhteessa muihin ihmisiin ja vanhemmilla on rooli suhteessa lapsiin, mutta lapset lakkaavat jokeltamasta. Pitäisikö vanhempien valottaa lasten aikuistuttua enemmän sitä, että heillä on ollut oma kompleksinen elämä jo ennen vanhemmuutta?

    Omat vanhempani olivat ~40 v., kun synnyin. Jos otan tällaisen keveän esimerkin. En kokeilujen lisäksi ole todellakaan tupakoinut. Opiskeluaikana istuin runsaasti KAHVILASSA arkkipiispan virka-asuntoa vastapäätä (Domus Academica) (se ei siis tosiaan ollut kapakka...) tupakoivien kavereitten kanssa ja äitini murehti kovin tupakilta haisevia vaatteita. Virnuilin takaisin, että molemmat vanhempani olivat kuvien perusteella tupakoineet, ja tätä äitini ei suostunut myöntämään edes silloin, kun oli jo yli 50. Eli jotain rajaa!


    T. Juha Vahe

    VastaaPoista
  3. Täytyy käyttää tiliä, niin voi korjata. Toka vika lause: kun oliN (siis minä) 50 v, äiti siis vielä ihan pikkaisen vanhempi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. JV

      Isän olemus, myös 'toilailut', on kiinnostava aihe. Katsoipa sitä mistä vinkkelistä tahansa: ensin lapsena isäänsä, sitten itse isänä olemista, ja jälkikaikuna vielä oman lapsen isään suhtautumista.

      Mikä lie Peltosen runokokoelmassa kirjailijan vinkkeli?
      Juhani Peltonen kirjan ilmestyessä 1987 oli 46 v. Vissiin sekoitus kaikenlaisesta isyydestä

      Mielenkiinnolla jään odottamaan kirjaasi Kiestingistä Viipuriin, joka on siis luettavissa e-kirjana ainoastaanko?

      Poista
    2. Ainoastaan e-kirjana. Jopa oikeat kustantajat valittavat paperikirjojen postittelun työläyttä. Sain tarpeekseni aiheesta kirjaprojektissa, jonka tein Peltomäen kanssa.


      T. JV

      Poista
    3. JV

      Niin se 'Omalla rahalla'-teos Peltomäen kanssa. No omaa aikaa ja rahaahan siinä vain paloi.

      - On siinä totuttelua ennen kuin kirja kirjalta tuntuu uudessa e-muodossa, sanon ma! Ja nuo e-urheilijathan eivät kirjoja lue missään muodossa.

      Poista