Tietoja minusta

Oma valokuva
SARVin jäsen, ex-ope, ex-lautamies + ex siinä sun tässä

lauantai 17. lokakuuta 2015

Maisemanvaihtajia Pujolla*

Tasamaan tallaaminen jos kyllästyttää, on vaihdettava maisemaa.
Kiivettävä ylemmä.

Sama kuulas ilma, raikas sää täälläkin, missä niin Minna Canth, Juhani Aho, Oskar Merikanto kuin Järnefeltit ovat aikoinaan kansallismaiseman kanssa tuttavuutta hieroneet ja anturoillaan astelleet. Eikä maiseman arvo lie tärvääntymässä yhdestä vähemmän kunniallisesta Potunpitäjästä, joka joukonjatkoksi nyt perässä pisteli.

Sama pahulainen se täälläkin silmiä kivisti ja aristeli mikä Punkaharjullakin aina: asfaltti. Vaan voi sen välttää kun alas päin aikoessa huomaa mutkittelevan kinttupolun.

Ja on se päällynen hyväksyttävä, sillä onhan se siisti, lipposille kuraton, ja hyväksyyhän ihan mielellään Potullaistuja nuo hyppyrimäetkin viisin kappalein, vaikka mitä noita enää harrastajia koko maasta löytyy: alle sata hyppääjää joka tapauksessa - kertyy siinä hökötyksille hintaa.
Uljasta se silti on, älyttömän uhkarohkeaa kun paikan päältä katsoo eikä television turvin; ymmärtää paremmin senkin eikä ihmeenä pidä jos Mattiakin juotattaa ja laulatuttaa vielä vuosien jälkeen.

Sattuipa niinkin ajankohtaisesti, että osui myös toinen maisemanvaihtaja paikalle.
Siinä alkuasfaltilla tuli vastaan tennarit läpsyen haletti päällä ja käsilaukku olalla: oltiin varmoja että kaupungille laskeutuu asioitaan toimittamaan. Vaan eipä. Hetikohta ohitti meidät, ei ollutkaan jatkanut matkaa liikennevalojen yli vaan oli kääntynyt takaisin mäkeen - mennä paineli niin että helmat maata pyyhkivät.

Eikä kauaakaan kulunut niin jo huohotti taas alaspäin.
 
- Lenkillä se on, totesimme kunnioittaen. - Todennäkösesti niitä uusia pakolaisia.

Sen verran pelokkaaltakin meistä vaikutti.

Luonnonsuojelualuetta keskellä kaupunkia, ihmisiä myös suojeleva - näemmä.
208 ha,
232 m merenpinnasta,
160 m
Kallaved ...Oho! N y t  tuli paljastetuksi paikka, joten pannaan sitten loppuhuipennukseksi ja oikein kuvan kera satusetä Topeliuksen säeylistys vuodelta 1873 *Pujo:

'Täyttä  käsitystä Kuopion kauneudesta ei voi saada ennen kuin on noussut
tuolle kohoavalle harjalle, Pujo-vuorelle,
joka ylöskiipeämisen vaivan palkitsee ihanimmalla näöllä Kallaveden selkien ynnä niiden satojen saarien, luotojen, salmien, lahtien, ruohorantojen, savuavien höyrylaivain ja kaukaa paistavien purjeitten yli.'
 
 

4 kommenttia:

  1. Arvoisa korkean paikan leiriläinen hikkaj

    Elä Sinä sitä Suomen uutta kestävyysjuoksijaa moiti. Kun Kirwat on lopetelleet, uutta verta on jo luvassa.

    Sillä on satusedällä ollut jnkl suomen kielen hahmotushäiriö. Milloin on marunat ( pujo ) sotkettu harjanteisiin, milloin harava eli hara on vääntynyt harjuksi.
    Kesäpäivä Kangasalla kun on väsätty oikiasti Haralan harjulla, eikä missään Harjulan seljänteellä !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voksi, tri
      Toivossa on hyvä elää, vai mites sanoitkaan Toivo-kommentissasi aiemmin - miksei juoksunkin suhteen. Ruåttalaiset ovat hyväksi käyttäneet jo pitemmän aikaa ko. asianlaitaa, niin kuin yu-maaotteluissa huomattu on. Aika huonolla menestyksellä tosin.

      Mitä Topeliukseen tulee, niin aattelepa ite jos etunimesi olisi Z! - Mutkikasta, mutkikasta olisi koko elämä. Kielikin solmussa koko ajan!

      Poista
  2. Arvoisa aakkoskriitikko hikkaj

    Z on tosi vaikea. Melkeen kuin X.
    Oon ehkä joskus tullut maininneeksi, tai sitten en, jotta vuosikymmeniä sitten Voxin Taunus 17 M simahti jossakin Suonenjoella. Piti oikeen kädestä pitäen näyttää kirjurille miten se X-kirjain siinä rekkarissa pittää kijoittaa.
    Mihin oiskaan jouvvuttu, jos ois vielä ollut semmoinen Zeta.
    Homoksi oisivat luulleet ?!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voksi, tri

      nykyoloissahan tuo viimeiseksi mainitsemasi olisi pelkkää plussaa!
      Me olemme tosien luokan kansalaisia me tavalliset.

      Poista