Paul E. Kustaanheimo

 vanhat Parnassot -sarjan 45.

-10°C

62 kW/101

😷 "Huvitti: Ajelimme aikaisin aamulla hoitamaan mahatautiin sairastunutta tytöntynkää. 

Hoito onnistui niin hyvin, että iltapäivällä ilmestyi lääkärilaukku sohvan päätyyn. Terhakoitunut tyttö kaiveli milloin minkin kalun laukusta, mittasi kuumeet, tutki korvatsilmät hengitykset - muka sairastuneet hoitajansa. Vuodelepoa määräsi. 

Ihmeparantuminen oli oikeasti totta - ihmesairastumiset lastenleikkiä vaan." 👵👴

Nide 2 - Maaliskuu 1975

Helpommalla pääsisin jos nappaisin jomman kumman runoilijoista käsittelyyn, Kivikk'ahon taikka P. Mustapään, tahi vääntäisin kahdesta parjatusta, Susi-Pulliainen ja Einos S. Repo, jutuntynkää, KOM-teatterista puhumattakaan.

Vaan enpä!

Hyppään kylmään avantoon ja alan selvittää tätä peikkoa: 

Paul E. Kustaanheimo (1924 - 1997)*.

Vähänkö ärsyyntyneenä utelen: - Hittoako tuo fyysikko taas tekee kirjallisuuslehdessä? Eikö niille oikeasti ole populäärikanavia käytössä kun pitää tulla tänne vieraille kentille sotkemaan pasmoja? Viemään tilaa kirjallisuusjutulta. 

Viimeksikin se taas yhden kerran setvi ja selitteli Einsteinia ja gravitaatiota matemaattisilla yhtälöillään, pah! Löi kuin nuotit ymmärtämättömän eteen.

Puren hampaat yhteen ja yritän ymmärtää, en sitä mistä hän puhuu, vaan sitä miksi hän täällä taas, nyt Fysiikan kansantajuistamisen ongelma -otsikon alla. - Heh, paraskin kansantajuistaja, hymähdän, - siinä sitä mahtaa olla tähtitieteentohtorilla ropleemissa ratkaisemista!

Monistan kaikki kuusi sivua, jotta voin alleviivata tärkeimmät, lehteen en voi, koska etukäteen jo tiedän alleviivauksia ilmestyvän ylenmäärin: lehti muuttuisi pelkäksi töhryksi, eikä siitä olisi enää lähetettäväksi Karolle.

Hei, mutta hei, liki puoleen väliin pääsen ja lähes tajuan: Galilei ja kumppanit kysyvät miten? kun pitäisi kysyä miksi? kuten Aristoteles. Yksityisen alkeishiukkasen hetkellinen asema ja nopeus esim. eivät ole mitattavissa ja siten ei ole mielekästä kysyä, miten yksityinen hiukkanen käyttäytyy...

S. 41: mitä tarkoittaa 'vakion funktio'? Samalla vaivalla olisi voinut lausua Heisenbergin epätarkkuusperiaatteen täsmällisemmin:  Paikan epämääräisyys kertaa nopeuden epämääräisyys on aina suuruusluokkaa Planckin vakio jaettuna hiukkasen massalla tai suurempi.

Hei hei, nyt vasta älyän, en tuosta itse asiasta, vaan Paul E. Kustaanheimohan ruotii tässä Lincoln Barnetin Maailmankaikkeus ja hra Einstein -kirjaa, joka on äskettäin ilmestynyt Markku Lahtelan suomentamana ja Gummeruksen kustantamana.  Paul E. Kustaanheimon siis tällä kertaa on Parnassossa kirja-arvostelijan ominaisuudessa.

 

Tuon kirjan pitäisi muka kansantajuistaa fysiikan ongelmat. Ei usko Paul E. näemmä kansantajuistuksen onnistuvan tällä kirjalla, niin paljon oikomista kirjassa on.

No en usko minäkään, epäilen Kustaanheimonkin onnistumista, en ainakaan, kun Kustaanheimo vielä lisää, että Einstein itse ei ollut suhteellisuusteorian taitavin popularisoija.

Jatkan sitkeästi loppuun saakka, ikään kuin tähti?sumussa, lopulta yhtyen Paul E. Kustaanheimon loppupäättelyyn fysiikan tietoteorioiden popularisoimisesta kirjallisuuden avulla. Kuuden kirja-arvostelusivun jälkeen hän loppukaneettina toteaa:

- Se ei ole helppoa.

* Kustaanheimoa vastustetaan:

Observatorion valtaus

Parnasso-sarja 1970 - 1975

kokonaisena:

1 - 2 - 3 - 4 - 5 - 6 - 7 - 8 - 9 - 10 - 11 - 12 - 13 - 14 - 15 - 16 - 17 - 18 - 19 - 20 - 21 - 22 - 23 - 24 - 25 - 26 - 27 - 28 - 29 - 30 - 31 - 32 - 33 - 34 - 35 - 36 - 37 - 38 - 39 - 40 - 41 - 42 - 43 - 44 - 45 - 46 - 47 - 48 - 49 - 50 - 51

omat KIRJA-ARVOSTELUT

Kirjavinkeissä

🏂 hiihdot 10 km 286 km/€ = 48 h