Hannu Salakka

 vanhat Parnassot -sarjan 40.

-5° C

49 kW/92

"Vanhin serkku meistä monista kymmenistä oli kuollut maanantaita vasten alkuyöstä; uuden lonkan lanko saanut alkuviikosta; ystävä lapsuudesta asti, keväällä slaakin kokenut, lähetti viestin, jotta saisit tulla apuun hiekankantoon, kun ei ulos uskalla kävelyä harjoittelemaan."

Nide 5 - Elokuu 1974

Ylläsopiviin tunnelmiin ei juuri kiinnosta taas tuo ikuinen riesa Kustaanheimo gravitaatioineen tahi Polkusen leninismi. Runoille mentävä, onneksi niitä kolmelta neljältä painettu: Po Chü-i, Westerberg, Rauhala, Salakka. Maistelen kaikkia.

Päädyn Kangasniemen Salakkaan. Hannu Salakka (1955-2003).

Aloitan salapoliisityön omasta kirjahyllystä, sillä muistan että siellä on häneltä yksi; löytyy salamoita ennen - Nuoruus, novelleja 1984, ja Nuoruuden välistä lappu:

 

"KARJALAINEN 2.3.84 Mitäs kuuluu? kun ei ole kuulunut - kevättä toivotellen Ritva V"

RV lähettänyt kirjan arvosteltavaksi. 

On tainnut jäädä tekemättä vasta kihloihin menneeltä mieheltä? Muuta puuhaa ollut? 💏

Tosin on kirjan alkupuolella viivauksia, ikään kuin pohjustukseksi, alkuvalmisteluiksi. 

"... työllisyyskurssilla opettelemaan hitsaajaksi..."

En muista. Nykäsesti: - Ehkä tein, ehkä en.

No ainakin Hannu Mäkelä kertoo Muistan-sarjan Otavan aika-osassa empatialla vaatimattomasta Salakasta, joka maksoi aina velkansa, ja Savon Sanomat pohtii asiaan liittyen: "Hannu Salakan traagisesta elämästä ja kuolemasta Mäkelä kertoo koskettavasti. Rivien välistä voi lukea avoimeksi jäävän kysymyksen: mitä olisi voitu tehdä hänen pelastamisekseen?"

Elämänhentoutta, ohutta lankaa, herkkyyttä ilmassa kaiken aikaa, eikä sitten ihme jos tuotanto on lyyrispainotteinen,

runoteoksia pääosin: 

• Muuttolintumaisemaa. Runoja. Otava 1974.
• Puu katsoo kauas yli metsän. Runoja. Otava 1976.
• Kesä kesältä syvemmin. Runoja. Otava 1977.
• Myötäisien tuulien risteyksessä. Runoja. Otava 1978.
• Kasvot elämän varrelta. Runoja. Otava 1979.
• Metso. Novelleja. Otava 1980.
• Vihreän veden pohjalla. Runoja. Otava 1981.
• Ennen kaipasin tähän. Runoja. Otava1983.
• Nuoruus. Novellikokoelma. Otava 1984.
• Liitupuut. Novellikokoelma. Otava 1985.
• Myös todellisuus on uskonto. Runoja. Otava 1986.
• Kesästä kaduille, kaduilta syksyyn. Romaani. Otava 1988.
• Niin joudun kauas tulevaisuuteen. Runoja. Otava 1989.
• Kuin unessa viipyen. Runot 1974 -1989. Otava 1990.
• Yöllä näin kaiken vapaan maan. Runoja. Otava 1990.
• Koneella kirjoitetut kirjeet. Romaani. Otava 1992.
• Ensirakkauden jälkeen. Romaani. Otava 1993.
• Päivien laskut. Romaani. Otava 1995.
• Vuoden viimeisenä ja ensimmäisenä yönä. Runoja. Otava 1996.
• Valveunivaeltaja. Pienoisromaani. Otava 1999.
• Tauko ennen laulua. Runoja. Otava 1999.

Olisipa aikaa: mikä aarre avattavaksi! 

Edes yksi palanen tähän alkutaipaleelta, vuodelta 1974:

"Metsässä

kuljeskelee tuuli

oksistoa pitkin;

niinkuin

siellä liikkuisi

paljon hiljaista

puuntuoksuista väkeä."

Oi miten paljon olisi syrjään sysättyjä sanantaltuttajia esille nostettaviksi. Oi. Olisi.

Parnasso-sarja 1970 - 1975

kokonaisena:

1 - 2 - 3 - 4 - 5 - 6 - 7 - 8 - 9 - 10 - 11 - 12 - 13 - 14 - 15 - 16 - 17 - 18 - 19 - 20 - 21 - 22 - 23 - 24 - 25 - 26 - 27 - 28 - 29 - 30 - 31 - 32 - 33 - 34 - 35 - 36 - 37 - 38 - 39 - 40 - 41 - 42 - 43 - 44 - 45 - 46 - 47 - 48 - 49 - 50 - 51

omat KIRJA-ARVOSTELUT

Kirjavinkeissä

🏂 hiihdot 10 km 247 km/€ = 42 h