Anna Ahmatova

     vanhat Parnassot -sarjan 37.

-3° C

43 kW/78

"Kuukausisiivouspäivä - kaikki pellolle tampattavaksi; ei pahaa tekisi, jos kerran kuussa itsensäkin."

2. nide - Maaliskuu 1974

Tuona vuonna säästelleet nimenkorkeudessakin, näemmä.

Kaksi vaihtoehtoa edessä: Harry Järvin kymmensivuinen Luonnollinen suhde kirjallisuuteen ja taiteeseen vaiko kahden runoilijanaisen runosikermät? 

Vaiko sekä että? 

Järvhän on se suomalaisruotsalainen Ruotsin kuninkaallisen kirjaston ylikirjastonhoitaja, jota marxilaiset ASSOElaiset eivät voineet sulattaa.

Vaan katso! - Luettavan jutun laati nyt Parnassoon. 

Aivan muutamalla sanalla kehun noin, jotta päästään kahden naisen runoihin.

 

Anna Ahmatovaan (1889-1966) ainakin, kun kerta runojen käännösjulkkareissa Joensuussa oltiin ja Pietarissa kämpilläkin käytiin ja hautapaikkaa Karjalankannakselta etsittiin.

Aloitetaan Ahmatovan eläinrunolla:

"Elän kuin käki kellossa,

kadehtimatta metsän lintuja.

Kun vedetään nyöristä - minä kukun.

Tiedätkö, sellaista

kohtaloa voi toivoa

vain vihollisille." (AA 1911)  

Se toinenkin Parnasson runonainen elää eläinten parissa, ihka oikeiden. Eeva Heilala (s.1934) - jotenkin nimi häilyvänä tuttu. Olisi aihetta lähemmin tutustua - siinä missä Rasaan.

"lypsin

juotin

väen syötin

paljon paljon pitkää heinää

kaunista katsella

raskasta nostella,

tienkin jokainen

työnsä tekee

minäkin" (EH 1974)

Ai että runoissa on elämisen skaalaa!

Luen samaan aikaan näiden Parnassojen kanssa Applebaumin Gulagia - vankileirien saariston historiaa (Siltala 2022), ja sieltä löytyy, kappas vain, tämä Neuvostoliiton kirjailijaliitosta vuonna 1946 erotettu AA: Leireiltä itse, ihme kyllä, välttynyt nainen seisomassa kylmän kankeana jähmettyneiden jonossa Leningradin vankiloiden edessä saadakseen yhteyttä vangittuun Lev-poikaansa, kun yhtenä päivänä takana seisova sinihuulinen nainen kuiskaa:

"- Pystyttekö te kuvaamaan tämän?

Ja minä vastasin:

- Pystyn.

Silloin jokin hymyn kaltainen livahti yli sen, misssä joskus olivat olleet hänen kasvonsa."

"Tämän pyhän ammattimme vaalinta

 ulottuu vuosituhansien taa ...

Valottomaankin maailmaan se antoi valoa.

Silti ei vielä nähty runoilijaa

joka viisauden, tai vanhuuden, kieltää haluaa

tai väittää ettei ole kuolemaa." (AA, 1944)

Kirjokansi

Parnasso-sarja 1970 - 1975

kokonaisena:

1 - 2 - 3 - 4 - 5 - 6 - 7 - 8 - 9 - 10 - 11 - 12 - 13 - 14 - 15 - 16 - 17 - 18 - 19 - 20 - 21 - 22 - 23 - 24 - 25 - 26 - 27 - 28 - 29 - 30 - 31 - 32 - 33 - 34 - 35 - 36 - 37 - 38 - 39 - 40 - 41 - 42 - 43 - 44 - 45 - 46 - 47 - 48 - 49 - 50 - 51

omat KIRJA-ARVOSTELUT

Kirjavinkeissä

🏂 hiihdot 10 km 225 km/€ = 39 h