keskiviikko 5. lokakuuta 2022

Lukemisen hitaudesta

26. 

Vaikka kaksiosaisen liki tuhasivuisen Alastalon salissa -teoksen tuomia mielleyhtymiä olen pyöritellyt monelta kantilta, eivät Saaristosarjan trilogiaksi täydentävät Pitäjän pienempiä ja Kirkolle kalpene 'johtotähden' rinnalla. 
Päinvastoin, yhä liputan Kirkolle-teoksen, tuon kolmituntisen juhannuskirkkomatkan puolesta: HELMI. Sen luinkin ennen Alastalon salia, ja siihen käytin lukuaikaa ensimmäisellä lukukerralla tasan 4 kk, Alastaloon (1+ 1/2 v). 
Ja sivu-/reunamerkintöjä ilmestyi poikineen! 😀
Päätössivulle 440 näin:
"25.4.2008 la klo 8.20 +8C  Mykistyneenä: mahtavuudesta - tekstin, tyylin ja viisauden. Tasan 4 kk. Lopussa piti pidätellä. Onneksi Kilpeä riittää: tämä on siis ensimmäinen, pian tartun Pitäjän pienempiin.
Eilen kävin selvittelemässä Kiviojan Pekan, Pohjois-Karjala -lehden päätoimittajan kanssa blogikirjoittelustani kunnalta, sen sivistyslautakunnalta, saamaani huomautusta ja hullutusta: EI VOI olla totta! Tehtävä lehteen hassusta jutusta hassu juttu. Hassuintahan asiassa oli se että päätös oli salainen, vaikka itse toiminta niin julkinen kuin olla voi...
klo 23.30 Lempi livahti ulos. Tässä valvomme ja odottelemme. koska pää pilkistää ovenraosta. Ulkona on lämmintä, + 10C. Ovet raollaan Lempin tulla. Eiköhän tuo puoleenyöhön kotiudu.
Oikein lampun kanssa kävin huutelemassa Männikön rinteeltä. Siirryn Pitäjän pienempiin. Volterille kiitos!"

Saaristosarjan jälkeen Kilpi kirjoitti vielä kirjasen Suljetuilla porteilla, josta olen aikoinaan kirjoittanut ylistyksen tänne blogiin otsikolla Sanoista ei täsmään aloittaen kehun: 

"Aina kun tekee mieli erikoisen hyvää ja aromikasta, hiipsin kaapille ja otan litteän hopeisen taskumatin ja sinisen suklaalevyn - kokoisen kirjan."

Myös näin näyn opusta ylistäneeni sarvea torkottaneine kuorimöyriäisineen. Vaikkakin Volterin veli Eero Kilpi valitteli, että 'pitäisi se ensin kääntää suomeksi'. 
Volter itse puolestaan ilmitoi, että "itseni ydintä olen kuitenkin kirjoittanut. Tai elämäntuntoni ydintä." ja olleensa "suorastaan huumaantunut siitä, mitä sanoiksi oli tullut". 
Jos Kilven kirjojen painokset ovat jääneet pieniksi, niin Suljetuilla porteilla on jäänyt niin vaisuksi, että Laura Kokon mukaan vielä vuoden 2010 tienoilla oli helppo hankkia teoksesta auki leikkaamaton, siis lukematon versio!

No, tuohan vain tarkoittaa sitä, etteivät ihmiset ylipäänsä ymmärrä hyvän päälle mitään. 
👀👀👀👀
Ymmärtäjiäkin löytyy: mm. Tomi Pulkkinen & Trio Elävät todisteet mielsivät ja esittivät sen musiikkina Joensuun kirjallisuustapahtumassa jokunen vuosi sitten.
Itse tästä reilut satasivuisesta runollisesta opuksesta luen päivänpäätteeksi yhä ja aina vain pätkän sieltä täältä makupalaksi ja aforistisiksi päivänpäätössanoiksi - iltarauhaksi ja hyväksi yöksi: niin, oikeastaan kutsumatoksi tuleville yönunikuville.


Kirjavinkeissä
luen Laura Kokon Kilpi-elämäkertaa oheisineen 
1 - 2 - 3 4 5 - 6 7 - 8 - 9 - 10 - 11 - 12 - 13 - 14 - 15 - 16 - 17 - 18 - 19 - 20 - 21 - 22 - 23 - 24 - 25 - 26 - 27

2 kommenttia:

  1. Saanen kertoa omista lukutavoistani. Valtio-opin hallintotieteen linjan kirjatentti toivottiin tehtävän kahdessa osassa, mutta mitä turhia, yhdellä kertaakin oli luvallista. Kirjoja oli valehtelematta 30 ja tentaattori katsoi ihmeissään listaa: onko tässä tosiaan kaikki. Tenteissä oli kovin ikävä tapa kysyä "tärkeitä" asioita tyyliin, mikä instanssi lait säätää. Kun tuohon kysymykseen on keskikoulusta lähtien vastannut 10 kertaa, kyllä vastauksen tiesi, siis TY:ssä suurin osa vastauksia. Useimpia kirjoja en edes nähnyt, joistain silmäilin sisälmysluettelon, tyylistä nautin vähemmän. Ja asian vierestähän osaan puhua ja kirjoittaa, kuten eräät muutkin :-D

    T. JV

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. jvon

      humpuukia monelaista, kuten loogiton ulkolukukirjatenttaus yliopistoissa. Ite tentin muutaman englanninkielisen kirjatentin, samoin kuin sinä, lukematta.
      Minun oli pakko, kun en osaa englantia! :(

      Vaan onneksi hallussamme on liki täydellinen asianvieri! :)

      Poista