Osa VI
suomalaisia kirjailijanaisia 1600-luvulta 1900-luvun puoliväliin - Kynällä raivattu reitti
https://www.finna.fi/ |
Äiti ja tytär.
Theodolinda Hahnsson (Yrjö-Koskinen, omaa sukua Limón, 1838-1919) ja Hilja Haahti (oik. Hilja Theodolinda Krohn, o.s. Haahti, ent. Hahnsson,1874-1966). Hämeenlinnalaisiksi heidät voidaan 'kotiseuduttaa'.
Äiti oli ensimmäinen suomenkielisen kaunokirjallisen kirjan julkaissut nainen: novelli Haapakallio, 1869. Sittemmin ilmestyi liuta näytelmiä ja novelleja sekä viisi romaania, joista viimeisin oli nuortenromaani Marjapojat 1894. Mutta vaatimattomaksi jäi äidin tuotanto tytär Hiljan puolensadan teosmäärään verrattuna.
Hiljahan aikanaan oli hyvinkin suosittu: hänen kirjojaan on painettu puolen miljoonan verran.
"Hilja Haahden teosten tarkkaa määrää ei tiedetä, sillä kustannusosakeyhtiö Otava alkoi tallentaa kustannussopimukset vasta 1920–1930-lukujen taitteessa. Teosten arvioitu lukumäärä on 497 000 kappaletta. Tästä listasta puuttuvat Haahden toimittamat kirjat, suomennokset ja kirjat, joissa hän on yhtenä kirjoittajana mukana."
Noin kirjoittaa Irja Aro-Heinilä väitöskirjassan "Sinä olet viisas tyttö, mutta Jumala on viisaampi" Naisen kuva, roolit ja rooli-ihanteet Hilja Haahden
tuotannossa 1895–1966 / 2005.
Unohdettuja suuruuksia ovat näinä Stubbin-presidentiksivalintapäivinä kumpikin kirjailija - odottamassa uutta tulemista.
Hahnssonin ja Haahden kirjoja voi lukea vaikka Lyydiasta ja Lönnrotista, taikka Gutenbergista ja Doriasta: tästä Theodolindaa ja tästä Hiljaa.
Tai sitten omasta hyllystä! Jossa myös tämä suuresti arvostamani Irja Pulkkisen Hilja Haahti ja hänen äitinsä -omakustanne.
Näin ovat alkupään nimilistan naiset niputetut.
Naisten ja köyhien asemasta, yhteiskunnan osattomien ja sorrettujen puolesta, koulutuksen puutteesta, Suomen ja suomen kielen puolesta nämä kirjailijanaiset kaikki kynäänsä kuljettivat - ja tietysti taiteellisen luovuuden vuoksi.
Seuraavana Kynällä raivattu reitti - Suomalaisia kirjailijanaisia kirjassa olisi esittelyvuorossa Minna Canth, mutta se on jo toisen paikan juttu ja askar.
Virikkeellisen matkan jo alkutaipaleella tarjosivat menneistä kirjailijanaisista 'jokamiehelle' Anne Helttunen ja Annamari Saure. Kiitän.
omat KIRJA-ARVOSTELUT
Olen lukenut jotain kummaltakin. Hahnsonilta Joululahjat ja Kuuselan kukan Gutenbergista, Haahdelta Maksoi mitä maksoi, joka löytyy hyllystäni. En tiennytkään ennestään näitä sukujuuria.
VastaaPoistaAino
PoistaUnelmanani on, että uskaltas jättää uutuuskirjat omaan rauhaansa, jolloin pääsis lukemaan suomalaista kirjallisuutta sanotaan nyt A.Kivestä sotiin saakka.
Gutenbergin ja Dorian kauttahan tuo onnistuis jo aika pitkälle.
"odottamassa uutta tulemista" Haahden nimi on jostain tuttu ja tsiikasin Wikipediaa, lausuu tuotannon aiheista: "avioliiton pyhyys ja puolison vaihtamisen pahuus" -> en oikein usko, että on kovin todennäköinen näytelmän aihe ihan pian...
VastaaPoistaJa mitä Stubbiin tulee, katsoo ehkä juuri kartasta Riäkkylän seutua ja lausuu: kuuluks toikin Suomeen... :-)
Vielä kun kuukauden jaksaa, niin Åboon suattais jo tulla joku kevään merkki, ehkä...
T. Juha
jvon
Poistapiti tulla lisäämään noihin hiihtokilsoihin äsken 17 asteen pakkasessa punnerretut 3 kierrosta (ratakiekka kulkee pihan läpi), niin eikös 'pirssillä kulkija' ollut käynyt potulla! mistä iloitsin.
Stubb-[lue: TUPPI] lausuntosi on paikkansapitävä; pitäs kunnanisien ihan oikeasti muuttaa kunnan nimeksi Ämeriäkkylä, niin johan alkais pressaa kiinnostaa. :)
ps
loppu vahvistukseksi puujalkaa:
Teillä sitä ei lumiongelmia kun on aina valmiina Aura.
No, Aurassa asuu opiskelukaveri, joka aiemmin oli ok kepulainen, mutta kun pressa, pm, um, maaherra, kunnanjohtaja ja kannatus lähti kepulta, on tullut ihan täysi väyrystelijä, oikein pahaa tekee, oli aiemmin järkimies (kepulaiseksi....)
PoistaT. Juha
Hei, kysymys, julkaistiinko Theodolinda Hahnssonin nimellä tämä ensimmäinen naiselta julkaistu kaunokirjallinen teos? Eli ei peitenimellä, vaan ihan naisena esiintyi. Kiinnostaa.
VastaaPoistaA:mi
PoistaMieheltään salaa kirjoitteli kyllä aluksi, mutta sittemmin tämän rohkaisemana julkaisi ensimmäisen kirjansa niin että etulehdellä luki:
HAAPAKALLIO.
Idyllin-tapainen kuvitelma
Hämeenmaasta
Kertoellut
T. H.
Helsingissä,
Theodor Sederholmin kirjapainossa,
1869.
Eli eipä ole koko nimi näkyvissä.
Ks.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100405/Haapakallio_idyllin-tapainen_k.pdf?sequence=1&isAllowed=y