Siis tästä kapelo tässä yhtenä päivänä:
"Nyt vain Elisbet Kakkosen, ei tämän Kyöstin, kultaista elämää metsästämään!"
Tekijästä: Suomen arvostelijain liiton eli SARVin JÄSEN - ja sen tasossa huomaa 🤣😊🙃
Siis tästä kapelo tässä yhtenä päivänä:
"Nyt vain Elisbet Kakkosen, ei tämän Kyöstin, kultaista elämää metsästämään!"
– Jokainen joka miettii taktista äänestämistä ja sillä vaikuttamista tulevaan hallituspohjaan, on melkoisen valveutunut ja sofistikoitunut äänestäjä YLE
Katson koneelta, kuka vähiten muistuttaa minua, häntä äänestän.
Varmistan vielä, ettei äänestämälläni henkilöllä ole mitään läpipääsymahdollisuuksia, koska koskaan, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta, en äänestä varmoja läpimenijöitä, vaan varmoja läpimenemättömiä.
Sillä mitä sitä nyt varmoja läpimenijöitä äänestäisi: hehän menevät joka tapauksessa läpi. Paitsi Eino 'Elä jätä tipalle' Poutiainen aikoinaan.
Äänestämässä käyn aina, sehän on kansalaisvelvollisuus. Jos asuisin tuossa yltöhollilla olevassa nuapurvaltiossa, kävisin ilman muuta äänestämässä: pakkohan se olisi, ettei tulisi seurauksia.
kuin viimeksi:
Kuvat: Riikka Hurri |
Purraa ärsyttääksemme lyötiin hynttyyt yhteen ja istuuduttiin Mattibuun kanssa herroiksi Merivanin takapenkille, vaimot istutettiin kuskin ja apukuskin paikalle eteen.
- Tijatteriin, kiitos!
Ruokapaikan kautta - eli souvlakit suihin ennen esitystä, jotta jaksettaisiin istua kolmituntinen laulunäytelmän parissa.
Sitä ennen vaihatettiin ruoka suussa ajatuksia, jotta mikskä on männy puheet ja tämä olottelu, kun Niinistölläkin elämä ja ajatukset pyörivät pelkän sodan asioissa: pitäs kuulemma laajentaa ammustuotantoa Suomessa, koska menekkiä maailmalla tuntuu riittävän ja huutava on pula sotamatskusta. Me siihen painavat sanat keskenämme, jotta eikun panssarivaunuja Uudenkaupungin autotehtaalla suoltamaan niin sais peruutettua lomautukset. Ja muutama makkaratehdas vois muuttaa jokusen sikateurastamonsa tilat tuottamaan makkarapötkyjen sijasta tykinpiippuihin mahtuvia räjähtäviä pötk ...
Sitten tajusimme että eihän me enää koulussa olla eikä opettajia eikä meidän tarvitse opettaa eikä opetussuunnitelmia tehdä, joten on aika siirtyä teatteriasioihin ja katsoa miten ne näyttämöllä asiansa esittävät, miten ne saavat nunnan lapsenlikaksi ja ohjailemaan orpoa lapsipesuetta ja miten äkäinen isäukko sulaa voiksivahaksi ja miten lempi lopulta leiskahtaa ja miten natsipako rajan yli onnistuu...
- Mitäs te siinä oikein höpisitte? kuuluu ihmetys liinapöydän takaa vaimojen suista.
- Sound of Musicin juonta kertaamme.
- Muuten hyvä mutta esitys, johon ollaan menossa, on, hyvät herrat, My fair Lady.
Just joo. Ja no sitten sinne päätä pahkaa.
Että osasivatkin! Ammattiteatteri on ammattiteatteri. Siinä ei kangerrella eikä juututa junnaaman näyttelijöiden astuessa rooleihinsa:
Regina Launivuo upeasti laulavaksi Eliza Doolittleksi;
Petteri Rantatalo vimpanpäälle paneutuvaksi simputtaja Henry Higginsiksi;
Markku Maasilta empaattiseksi eversti Pickeringiksi;
Jaakko Tohkanen pohjia myöten juopottelevaksi Elizan isukiksi.
Ja kaikki muut nimeltä mainitsemattomat, orkesteria myöten.
Hitto että olivatkin uskottavan yliampuvia!
käsiohjelma |
Tuo toinen Kultaisista kirjoista on nyt luettu ja ihanaksi, nostalgiankin vuoksi, rankattu. Nyt vain Elisbet Kakkosen, ei tämän Kyöstin, kultaista elämää metsästämään! Satuahan se Elisabetinkin elämän on täytynyt olla, ei kai nyt ihan tosissaan kukaan enää nykyään oikeasti kuninkaallista elämää voi uskottavasti elää - semmoisia tekoteatterilaisia ovat.
Sitten olisi tarjolla tämänlainen lukuvaihtoehto, vähemmän kultainen ja hohdokas:
Elonkehä |
Ruumis on reagoinut jo paljon ennen kuin ajatus, kielestä puhumattakaan; kieleksi muuntaminen on hidasta ja kömpelöä ruumiin reagointiin nähden.
"Opin myös aivojeni ja ruumiini välisistä kytkennöistä. Nähdessäni rakastettuni yllättäen kadulla koko kehoni ehti leimahtaa liekkeihin ennen kuin tietoinen mieleni ehti mukaan. Kun aivoni vasta alkoivat järjestää kokemusta kielelliseen muotoon, ruumiini tiesi jo."
"Aivot takaisin
Tarkoitukseni oli kirjoittaa yksi kappale Nuoren Voiman pääkirjoituksia, mutta nukahdin. Heräsin kuola poskella ja vähän paniikissa: arvokkaat iltapäivän työtuntini olivat valuneet hiekkaan!"
"Käsillä olevassa Nuoren Voiman numerossa vapauden avaimia etsitään muun muassa levon, huolenpidon ja räjähtämisen teemoista. Eri näkökulmia yhdistää luotto yhteisöön: kukaan meistä ei emansipoidu yksin. Numeron myötä siirrymme myös vekkaisempaan julkaisutahtiin. Hitaammin on paremmin."
hautajaisissa - yleensä
Ei siellä riemunkiljahduksia kuulu. Ei olisi kuulunut eilenkään, jos ei se pienenpieni tulevaisuutta edustava pirpana kotoisankauniissa villapaidassaan olisi mukana ollut. Mutta onneksi oli. Ryntäillen pehmentävästi sinne ja tänne, heti kun oli mahdollista livahtaa isältään, äidiltään karkuun kappelin käytäville.Pappi puhui kalliita sanoja äidistä, joka yhdeksänkymmenen iän porteilla on siirtynyt iäisyysmatkalle. Mummiksi ja isomummiksi ehtineenä täyden päivätyön tehneenä opettajana ja kymmenvuotisen omaishoitajan pyyteettömän, rakkaan ja raskaan rupeaman jälkeen.
--- outoon valoon Radio Suomen keskusjohtoisen musiikkipolitiikan, missä paikallisten toimittajiemme puhe pätkitään yhden musiikkipäällikön 800 kilometrin päässä päättämällä musiikilla. Jaakko Laitinen Lapin Kansa 6.4.2021 kolumni
Samaa olen kummastellut itekin, kun lempeäihanaäänisen suosikkini Milla Holmin puhe usein keskeytyy ties mihin röhkyyn ja röhinään, musiikkiin muka, kesken leppoisan aamurupeaman, musiikkiin millä ei ole mitään yhteyttä käsiteltävään asiaan. Jos Jaakko Teppoa haastatellaan, on satavarma ettei välimusiikkina soi Hilima eikä Pamela, vaan joku englanninkielinen pelottava mölypiisi. Luulen että sen tyylisen musiikin kuuntelijat ovat vielä aamu-unilla koisimassa ennen opiskeluun vetäytymistä, ja ikään kuin se ikäluokka muutenkaan näitä maakuntaradioita kuuntelisikaan. Harakoille menevät siis nämä aamumusiikkimöykät ja mölinät, nuotin vierestä laulannat ja soitannat, jotka vanhentuneen kuuntelijaväestön kolotuksia ja tuskaa ennestään lisäävät.
Heh!
Purkautupa! 🙃🤣😊😂😘😁❤ sydänjuuria myöten.
Tosiasiassa yks hailee tälle VakaVanhalle Väinämöiselle, joka kuuntelee radiota keskimäärin tunnin viikossa, vartin verran herätteeksi aamukahvin kera.
Tuoreessa Kaltiossa* 1/23 Jaakko Laitinen (ei kuvassa) ei malta vielä olla sivauttamatta:
"Taloudellisen päätäntävallan lisäksi myös kulttuurin kysymyksissä valta on valunut etelään. Pasilassa päätetään pohjoisen maakuntaradiossa soitettava musiikki. Vaikka tähän ovat vaatineet muutosta niin Lapin Liitto, musiikkikriitikko Niko Peltonen, monitaiteilija Jukka Tarkiainen kuin allekirjoittanutkin, on YLE pitäytynyt järkkymättömästi jargonissaan lähimusiikin soittokieltoa puolustaessaan. --- Radio voisi aivan hyvin olla osan ajasta tuttu, mutta myös suoda kuulijalleen mahdollisuuden iloisiin yllätyksiin. ---"
* jossa muuten on vallan mainio kuvaus njihen ja Laurin Itä-Suomen esiintymiskeikkatourista marginaalimusiikin äärellä tyyliin:
"Teen Savonlinnan keikalla henkilökohtaisen ennätyksen yleisön vähälukuisuudessa: varsinaisia katsojia on paikalla kolme, lisäksi ravintolassa hyörii koiranpentu, Lauri ja kuppilan omistaja Elli. Tämä ei sinänsä haittaa, koska tunnelma on keskittynyt, tarjottu bataattikeitto ja paikallinen Mustan Virran panimon olut herkullista ja pikkukoirakin mitä suloisin."
* ja jossa Jouni Tossavainen muistelee runoilijapojan alkutaipaletta ja esikoisteoksen saamaa arvosteluryöppyä (>40 arvostelua!) ja yhtä ryöpsähdystä näin sanoen:
"Mieleen on jäänyt Pertti Lassilan kolmen kokoelman koostearvostelun lyttäys, joka jälkeen päin luettunakin on täyslyttäys: 'vaikka mukana on muutamia hyviäkin runoja. Juoksijan testamentti on harrastelijatasoa'."
Joten: Älä itke Kiira Korpi - Ranjan ei voi tietää, ei tiennyt Pertti Lassilakaan, mitä tuleman pitää.
Voittajiksi nousivat:
Blogistanian Finlandia eli paras kotimainen kaunokirja
Iida Rauma: Hävitys – Tapauskertomus
Siltala 2022
Blogistanian Globalia eli paras käännetty kaunokirja
Bernardine Evaristo: Tyttö, nainen, toinen
Suomentanut Kaijamari Sivill
WSOY 2022
Blogistanian Tieto eli paras tietokirja
Raisa Omaheimo: Ratkaisuja läskeille
Kustantamo S&S 2022
Blogistanian Kuopus eli paras lasten- tai nuortenkirja
Annukka Salama: Ripley – Nopea yhteys
WSOY 2022
Icasos |
Jo 5 päivää Stalinin kuolemasta ks.
Ja yhä kummittelee mielessä.
Loiventaakseni Applebaumin Gulag-järkäleen jättämiä ikäviä jälkikaikuja, piti tarttumani Huoviseen:
Selata kirjan 15 little-juttua tuosta Joe-setä kummituksesta - josko vähänkin inhimillisyyttä saisi Veikko tiristettyä 165-senttisestä hirviöstä, joka tappoi kaiken kasvavan.Eikähän Veikko-setä pettänyt, kuten Rauhanpiipun lukeneena tiesinkin. Saipa julmasta miehestä tiristettyä paritkin ilon pilkahdukset, omatyylisensä:
Stalin Molotovin kanssa venheellä kalassa Laatokalla, Molotov soutaa. Pian lasketaan pitkäsiima. Kaunis lämmin kesäpäivä panee peränpitäjän hyräilemään soutajaa silmäillen:
"Mä ensin sun likvidoin,ja sitten sun rehabilitoin."
Stalinin kyökkikokkina sivistymätön suoraan jurtasta tullut lamuuttityttö Veera, jonka luonnonlapsen raikkautta Hänen Hirmuisuutensa rakasti. Kaiken huippuna olivat varsinkin Veeran vessareissut.Hämmästeli Stalin hihkaisuja ja eräänlaisia riemunkiljahduksia, joita tyttö päästeli asioidessaan WC:ssä.Uteliaana kyselemään tytöltä jotta: mikä mikä? Tyttö kihertelemään:"Hassua ja hauskaa, kun kakka lähtee viimeiselle matkalleen kosken kohistessa."Pahimmoilleen sattui olemaan suu täynnä leipää ja teetä Setä-Stalinilla, kun vesivessaan tottumaton jurttatyttö tuon virkki. Muuta ei tarvittu, kun"--- hänen poskensa pullistuivat pidätetystä naurusta --- teesuihku lensi hänen nenästään pöytäliinalle, ja kova hohotus seurasi sitä. Hän yski ja kakoi hyvän aikaa nenään ja keuhkoihin menneitä leivänmuruja. Vielä virkahuoneessaan pitkin päivää hän puhkesi äkillisiin naurunpurkauksiin. ---"