tiistai 29. maaliskuuta 2022

Passi

Katos vaan: Huonompia puoliaan alkaa vilautella tuo aina leppoisamielinen ystävämme Onni Eläkeläisemme
Ei kai ihmekään, kukapa meistä, kun olemme viettäneet elämäämme koronakurimuksessa ja Ukrainan sotaa seuraillen. Ilon hetket ovat nyhdettävissä.

Onnikin, tuo rauhanpiippu ja leppoisan elämän esimerkki, on alkanut pullikoida ja pullistella, mikä eilisiltapäivänä ilmeni mitä kummallisimmalla tavalla; hän näet tarttui kaukosäätimeen ja tilata pamautti televiissioonsa kanavapaketin ärähdellen:
 
"No perhana ettenkö minäkin!"

Heittäytyen sitten puolustelemaan: "Onhan tämä nyt sentään vähän jalostetumpaa kuin sota, pyssyjen sijasta käsissä mailat aseina, eikähän kukaan kuole, haavoittuvatkin vai lievästi, minkä nyt joskus saavat aivotärähdyksen ja luistimen viiltoja lihaksiinsa, nyrkistä naamaan ja päälle vähän suunsoittoa jota myös ##tuiluksi kutsutaan..."

Noilla puolustuksilla varustettuna istahti Onni E sitten illan tullen televiissionsa ääreen Liigapassi etutaskussaan.
Liigapassilla näet näkee kaikki suomalaisen jääkiekkosodan loppuselvittelyt aina Kanada-maljan nostoon saakka. Se mitä Kanada-maljan nostaminen tarkoittaa, se selviää tietämättömille kuukauden sisällä, jolloin tämä jääkiekkoliigasota varmuudella loppuu ja päästään nauttimaan sodanjatkoista oikein MM-tasolla Tampereella. Siis oikein kuultu; Suomessa käydään tämän lajin globaali jatko- ja loppusota toukokuussa.

Kolmesta matsista Onni valitsi itäsuomalaisten hegemoniaottelun: Jukurit - KooKoo. Mikkeli vastaan Kouvola -otallus. Olli Jokinen oli saapunut jo syksyllä oikeasta Lännestä piiskaamaan mikkelinpoikia kaukalonherroiksi. 

"Eikös Mikkelistä ole kotoisin nämä pankkiherratkin, se Liikanen ja nyt tämä resitenttisuosikki Rehn? Toinen supliikkimies. Tältä toiselta taho sana irrota,  ei  sit ten  mil lään,  nyhtäen  ja  vakaata  harkintaa  näy tel len  Manua  matkien ..."

No niin, siinä sitä taas mennään ja pähkäillään, Onnin päässä! Ja se sitten siinä siitä matsista. 
Onni oli päästänyt ajatuksensa leijailemaan, eikä ottelun seuraamisesta tahtonut tuon taivaallisempaa tulla, ei vaikka huoneen ja huoneiston täytti mahdoton pauhu, mökä ja meteli, jota selostaja - joku Hiijappi - suustaan päästeli. Kylmän viileästi Onni napsautti korvansa lukkoon ja antoi aatostensa liikkuilla omissa kerroksissaan pitkin Paratiisia.
 
Ja ennen kuin kello löi iltayhdeksän, olikin kaikki ohi, ajatukset ja ottelut. 

Me löydämme Onnin kuukahtaneena, voipuneena ja mitä onnellisimmin ilmein vetämässä hirrenpätkiä istumalinnassaan.
Peittelemme hänet ja hiipsimme vaivihkaa häiritsemästä onnellisen miehen unta.
Niin me teemme. 
Varmistamme vielä että liigapassi pysyy rypistymättömänä etutaskussa seuraavia matseja varten kohti tätä:
WP-kuva
Kirjavinkeissä

 -13°C  6+5+10  km  921 km/€  146 h

lauantai 26. maaliskuuta 2022

Kallen 27. Iijoki-sarjaan

Kirjavinkeissä tänään taas pyörittelen 26-osaista Iijoki-sarjaa, joka hylkii luotaan sinne kuuluvaa Nälkämäkeä. Nälkämäestä (oik. Siiranmäen vankileiri) on tullut sarjan äpärä, ellei peräti ihtiriekko.

Olen aina ihmetellyt, mikseivät kirjanoppineet, tai kustantaja Gummerus, laske kirjaa sarjaan kuuluvaksi, vaikka se sinne kuuluu ihan Kalle Päätalon (1919-2000) itsensä sinne usuttamana.

Kalle näet keskeyttää Tammerkosken sillalla -osan etenemisen sivulla 207 kirjoittaen:

"Kannaksen varavankilan lakkauttamisen loppuselvittelyt olen kuvannut NÄLKÄMÄKI -romaanin viimeisessä luvussa. Nälkämäen lopun, kuten koko romaaninkin tärkeimmät tapahtumat ovat todellisia, joskin kaunokirjallisesti väritettyjä. Siksi en ryhdy kertomaan jo kerran kuvaamiani tapahtumia, vaan siirrän Nälkämäen loppusivut tähän kirjaan sellaisinaan: [(206-229)]."

Alkusivut siis luettava itse romaanista.

Eli tuonne perimmäiseksi Nälkämäen nyt asettelen. Lopullisesti. 
Ja näin Iijoki-sarja on nyt painoksista riippuen 17014 + 557-sivuinen ja 27-osainen. 😂

Kirjavinkeissä
tänään siis Kallen Nälkämäki

perjantai 25. maaliskuuta 2022

Laatokan aaltoihin jäi maailmanmestari

Omasta j.kirjasta 
Kukkovaaran juoksu 28.9.80 
"Kunto laskee kuin lehmänhäntä, kuten viime syksynäkin. 
Minkäs mahat, minkäs mahat.
Tänään juoksin Värtsilässä, meinasin kirjoittaa Myrskylässä: siellä Virenin Lasse juoksee uransa viimeisen juoksun huipulla. Mukana Myrskylässä ovat mm. Moskovan olympialaisten kaksinkertainen kultamitalisti Miruts Yifter, Foster, Puttemans jne.
Värtsilässä ei ollut ihan noin nimekästä sakkia eikä noin paljon (2000 vs. 20). Mutta olinhan siellä minä ja hölkkäsarjassa 7 muuta. Tunnelma oli kotoisin missä kuunaan juossut olen. Niin ja olihan Värtsilässä maailmanmestari: 
hiihtosuunnistuksen O. Svanberg..."
 
STOP tykkännään! STOP STOP

SVANBERG Olavi. Sama mies kuin tässä Passaron kirjassa, joka parhaillaan luennassa: Reino Savukoski - Suomen tunnetuin kadonneiden etsijä
"25.8.2002
Maailmanmestarin oudot viimeiset hetket
Kalamatka Laatokalla oli alkanut mukavasti, ja kalojakin oli jo narrattu, kun Svanberg ja eräs kolmas mies siirtyivät kannen alle hytteihin rupattelemaan ja nostamaan kuppeja." 
 Noustiin kannelle. 
"Kannella kaksikkoa odotti yllätys. Ruori pyöri tyhjänä eikä Turtiaista näkynyt missään."
"Svanberg ryhtyi kääntämään venettä tulosuuntaan ja kolmas mies ryntäsi veneen alaosaan etsimään karttoja. Kun hän palasi kartan kanssa, oli kansi jälleen tyhjä. Missä Olavi Svanberg oli? Ehkä Svanberg oli hypännyt veteen pelastaakseen Turtiaisen tai ehkä Olavi oli pudonnut, Svanberg oli kovakuntoinen entinen rajamies ja urheilija, mutta he kaikki olivat nauttineet alkoholia...."

Yhä kovakuntoisena entinen rajamies ja urheilija kuin 22 vuotta aikaisemmin täällä Kukkovaarassa: 

"Oli yhteissaunakin lämmitetty: aamusauna. Juoksu alkoi jumalanpalveluksen kansa yhtä aikaa klo 10.00 - Saunanlauteilla olin 51 minuuttia 2 sekuntia myöhemmin. Eli eipä ajassa tosiaan ole minkänmoista kehumista, kun matkaa oli vain 11,3 km.
Mutta mitkä nousut - ja pitkät, vau! Siinä Puijot kalpenevat.
Kukkovaaralta avautui näkymä, jota kelpasi katsella aurinkoisessa syyssäässä. Velivenäläiset siinä kilsan päässä kolhoosiaan pitävät. Kannatti käydä Värtsilässä.
Nilkka rusahti tuossa juoksussa kun hyppäsin ojan yli. Nyt pakottaa."

Saunassa istui jo Svanberg, kymmenen minuuttia aiemmin oli maaliin tullut. Ne on eri miehet jotka tekevät, ja eri miehet jotka luulevat tekevänsä.

Sinne jäi Laatokan aaltoihin Olavi. Ei löytänyt Savukoskikaan monesta yrityksestä huolimatta. Eikähän tuo ihme: järvi syvä kuin meri; makea vesi synnyttää terävämmät ärjymmät laineet kuin suolainen meri; syvyyttä oletetulla hukkumispaikalla 120 metriä.

"Suomessa uutisoitiin jonkin verran maailmanmestarin katoamisesta ja etsinnöistä, mutta ei puhuttu sen enempää olosuhteista. Sortavalassa sen sijaan kalamatkasta juoruttiin paljon. Puhuttiin mafiasta ja pohdittiin syitä miesten hukkumiseen." 

Täältä lisää Svanbergista ja muista hukkuneista:

Sari Passaro: Reino Savukoski
- Suomen tunnetuin kadonneiden etsijä
Minerva 2022

ps
Kirjavinkeissä

laavulla +4°C 12 km  900 km/€  142 h

keskiviikko 23. maaliskuuta 2022

Kitarapoika ja mesenaatti

Ensin meinasin ohittaa tämän kirjan olankohautuksella: nuorisokirja mikä nuorisokirja, niille tarpeen siinä missä Härkösen Häräntappoase.

Vaan katopahan kun alkoi tarina kiinnostaa ja ennen kaikkea se että nyt varttuneempi nainen vamppaamassa teinipoikaa; toisinpäinhän näitä pedofiilisiä fiiliksiä on pilvin pimein aina Nabokovin Lolitasta alkaen, viimeisin lukemani on Elina Kilkun Ihana tyttö, osin Elinan oma tarina.

Mutta nyt siis hyväksikäyttäjänä naisihminen, herra paratkoon! Eihän se voi olla mahdollista nykyaikana, kun tiedotusvälineitä seuraa: miehensikoja ovat kaikki; täysin brutaalia touhua.

- Kaikella on hintansa, määrittelee tämä Tuija mesenoimisensa Karrin soitto-opinnoille.

Muusaksi asti tästä rahoittajasta ei ole. Joudutaan melkoiseen nuoren pojan suhdesoppaan ja dilemmaan, mistä helposti olisi tullut kieroonkasvutarina ellei lastentarhasta asti kasvunkumppani ja ystävä mitä parhain Tuomas olisi hätiin tullut.

Inhottavia nuo namutädit, yhtälailla kieroja kuin -sedät.

Kuten yltä näkyy: olankohautus tämän kirjan kohdalla olisi ollut virheliike.

Merit Riihonen: Mitä ikinä haluat. 361 s. Karisto 2022

Kirjavinkeissä

järvellä +5°C 10 km  888 km/€  140 h

tiistai 22. maaliskuuta 2022

Paljonpa se sylki suuhun tuokin

 2000 Hikatusta takana! 👏




Lukijoista kapelo? Mitä vielä! 
Kuten ennenkin sanottu, ei hättää mittää sillä ja koska: 
Laatu korvaa määrän lukijoissa - määrä laadun kirjoituksissa. 🙌 
___
PS
25.3. jälkihonaus:
yksikään noista 8 lukijasta ei ole sukulainen! 
Yksi lukijoista saattaa tosin olla jo mananmajoilla. 🕆

Kirjavinkeissä
tänään
Hemmo ja hölmöläiset /Pamela Mandart & Andres Varustin

järvellä +8°C  16 km  878 km/€  139 h

maanantai 21. maaliskuuta 2022

Latistaa ilon, surun ja murheen

 Ukraina


- Sorryt omille

Omista iloista ei voi iloita,
omia murheita ei surra.

Ilo sammuu uutiskuviin, murheet kalpenevat.
- Tohtiiko tässä elääkään.


***

20 ja 22 tai 22 ja 20.
Siinä RAIKUILUN vuoden 2022 tarkennettu, toki vain ohjeellinen, tavumääräsääntö; joskus voi, saa
ja pitää lipsahtaakin.
(Raiku-runous, myös tusina-runoudeksikin kutsuttu, on perussuomalaista prepostelurunoutta. Uusiutuva ja ajassa pysyvä runoilu sisältää pääasiassa kulumassa olevan vuoden ilmituoman tavumäärän - joskus tosin tarpeen vaatiessa jopa puolensataa tavua, mikä on ehdoton katto ja takaraja - joko useisiin riveihin ripoteltuina tahi yhden rivin pötkynä pudoteltuna.)

Kirjavinkeissä

+7°C  9+10km  862 km/€  137 h

lauantai 19. maaliskuuta 2022

Tavan rotsi

Just kun olin vaimolle aamurupeamalla sanonut, jotta se muuan yritti näyttää Lusnikin lavalla rahvaanomaiselta, koreilematta vaatteillaan, niin eikö muotitietonen toimittajanplanttu, mies vielä, läväyttäny lehelle:

IL
Kirjavinkeissä

+5°C 11km  843 km/€  133 h

perjantai 18. maaliskuuta 2022

Ei nimi miestä pahenna?

 seuran vaihto

linkki

Markku Eskelinen puhisi kiukusta tai oikeastaan vain olla möllötti lamaantuneena odottaen Stalinin aikaisen Neuvostoteurastamon paluuta naapuriin tiistain Raukoilla rajoilla -blogissaan.

Joensuussa sen sijaan ei jääty tuleen makaamaan.

Kirjavinkeissä 
eilen 
Helena Merriman: Pako Berliinin ali


+5°C 7 km  832 km/€  131 h


torstai 17. maaliskuuta 2022

Kulttuuriblogeja

 selaillen aloitan tämän aamun

Salusjärven Laadunvalvontayksikkö-koonnan kautta löydän Markku Eskelisen Raukoilla rajoilla -blogin, jossa:

 " yritys palauttaa Neuvostoteurastamo maailmankartalle aiheuttaa minussa sellaisia vihan ja pahoinvoinnin aaltoja, että kiistely kirjallisuudesta tuntuu joutavanpäiväiseltä puuhastelulta."

Blogit.fi Kulttuuriblogeista vilkaisen Taavetin terveiset ja Pekka Kejosen löydän Lunch at Tiffany`s -blogista. 
Kirjavinkleihin ilmestynyt oma: Pako Berliinin muurin ali. Sopii hyvin jatkeeksi eilen naputtelemaani Merkeliin.

Entäpä sitten?
Kenties Äejältä uutta?
 
No onhan siellä: mainintaa Juha Hurmeen Nyljetyistä ja Alastalon salista. No ei paremmasta väliä! 😋
"No, minä sen avaan, ja istu ja pala! Siinä kirjan henkilöt keskustelevat Alastalon salissa- teoksesta hurmemaiseen tapaan. Tämä osoittaa sen, että Hurme on lukenut Alastalon salissa, ja siitä seuraa kehäpäätelmä, että henkilö, joka on lukenut Alastalon salissa, ei voi olla muuta kuin sivistynyt ja näin ollen hänen tekstinsä kannattaa lukea." 
Ja kaikk' niin totta kuin mikä 😃

Marjatan Kirjat: Hiihtämässä hän. Hyvä hyvä! 👏
Pesonen lyö hanttiin Natohaukoille - demokratiassa paikallaan että vielä noinkin päin. 
Vahe Piksussa ei muutamaan päivään, viimeisin Venäjän kauppa seisoo.

Kemppaistä en nyt enkä yleensäkään viitsi lukea. Syy: kaikki sitä lukevat.

Näillä eväillä pärjäillään tämä aamupäivä.

Ja nyt kädet toisiin sidoksiin:

Kirjavinkeissä

+5°C 10 + 14 km  825 km/€  130 h

tiistai 15. maaliskuuta 2022

Sekasotkun jälkeen seeste

 Tällähän ne aamut alkavat:

YLE Venäjän hyökkäys -sivusto


Onneksi 

näihin kuviin, näihin tunnelmiin 

ohikiitävät päivät päättyvät:


Kirjavinkeissä

+5°C  14+ 21 km  801 km/€  127h

sunnuntai 13. maaliskuuta 2022

Välttämätön kirjasuositus

eilisen Punainen nälkä kirjan veroinen - ajankohtainen


Nobelistin kirja elämästä Putinin alamaisena

Tutustu: Kirjavinkit

Mitä kertoisi valkovenäläinen kirjailija Svetlana Aleksandrovna Aleksijevitš nyt, kun kymmenen vuotta sitten kertoi jo läpeensä pahasta?

Kirjavinkeissä
Lisä+ ]
+2°C  10 km 766 km/€ 122 h

lauantai 12. maaliskuuta 2022

Vahva kirjasuositus

Putin Stalinin jäljillä Ukrainassa



Kirja siitä missä Stalin onnistui: Ukrainan saattamisessa sekasortoon ja nälänhätään.

Tutustu: Kirjavinkit
Onnistuuko Putin?

Kirjavinkeissä
Lisä+ ]
+4 °C  13 km 756 km/€ 121 h

perjantai 11. maaliskuuta 2022

Myrskyluodon Maija

Korona-aikoja tapettiin Pieni taloa preerialla -sarjaa päivittäin katselemalla ja Larkinin perheen kimpussa. Nyt tämän toisen, nyt tahallaan aiheutetun taudin, Ukrainan Yhden miehen sodan aikoja meillä kulutetaan ankealla Anni Blomqvistin Myrskyluodolla Maijan ja Jannen epätoivosta elämäntouhua tipoittain katsellen, vartti pari tallenteelta päivittäin.

YLE Elävä arkisto

Eipä tuo paljon ilahduta heidän elämänsä, iloja jaa heille jos ei katsojillekaan. Eilen paloi talo eli mökki ja joulu jouduttiin viettämän tallissa elukoiden seassa. Mutta periksi ei anneta: etiäpäin on mieli, henki kuitenkin kalliimpi kuin ruumis, joka sekin tuossa pätkässä nähtiin kun pojista yksi hukkui veteen.

Elämän perustotuuksia nämä; toisaalta ei ihme jos kansa mieluummin Putouksia katselee, jotta hetkiksi helpottaisi. Ja toiset rikossarjoja, joissa paha saa palkkansa kyllä.

Myrskyluodon Maijaa katsellessa on havainnoitukin, päällipuolia enimmältään:

- On kummallista noihen näyttelijöihen kieli, ihan kun paperista lukisivat.
- Lapset paremmin painottelevat, elävämmin puhuvat.
 
- Ja tuo Janne on liian korea saaristolaiseksi, on kun filmitähti, Omar Sarifi Zivagona Joensuun jäillä.
- Maija koko ajan synkkä. Äitisä sentään ilosempi ees sillon kun lapsenlapsensa näkee. 
 
- Katopas onko nuo ammattilaisia. 
 
- Janne on Leif Sundberg, född 31 oktober 1938 i Luleå, är en svensk skådespelare, regissör, författare och teaterpedagog. Katopa!
- Onpa rupsahtanu...
- Noh noh, otapa peili. Kahtoo sieltä. 
- Niäritä nyt siinä vielä.
 
- Eikös tätä katottu joskus Lappeenrannassa?
- Näkyy olevan merkintänä potullas, 14.1.2013 kuittaus: 'Melkoinen spektaakkeli se iltanen olikin, se Myrskyluodon Maija.Ja Juutuupista sen ohessa tämä esityspätkä.
- Tuohan lumos sillon.

Jatketaan illankamussa jossain vaiheessa taas silti, jos ei muuten niin Mårtensonin musiikki lumoaa yhä - eikähän totuutta karkuun pääse. Joko lie muuten Niinistö Putinille pirauttanut?

Kirjavinkeissä

-1 °C  12 km 743 km/€ 119 h

keskiviikko 9. maaliskuuta 2022

Pässinpökkimät pois

 vanhanaikaisina

Onni Eläkeläisellä on keinonsa selviytyä näinä rankkoina sotauutisaikoina, pysytellä elävien kirjoissa energiaa täynnä, iloisin mielin, mikä suotakoon hänelle, vanhalle miehelle. Sillä mitä sitä vähäisiä loppuelämänsä päiviä turhan murehtimiseen käyttämään.

On keväät jo rinnassa Onnillamme, talitiaisten ja hömötinttien viserrys. 
Kun hän aamulla heräilee, paistaa aurinko ja ajatus heti jo rientämässä ikkunan taakse: 
- Hohtavat keväthanget, vautsi vau!
Ei ole tarvetta aukaista tuota nurkassa möllöttävää sontaluukkua: - Tapelkoot kyllikseen. Ihmishuimat. Minkääs nuille mahat. En minä eikä viisaampikaan. Pois se meistä ja mielestä.
Ohittaa sen tiedotusta täynnä olevan huoneen, siirtyy kyökkiin ja.

Ja nauttii vaimoilonsa kanssa kahvit ja puurot ja lääkkeet, tiedustelee: - Koskas sukset survaistaan? Käviskö puolen päivän seutu päiväkaffeen jälkeen? Silloin hellii jo lämpö hangilla ja järvenjäillä.

Sopivat jotta puolenpäivän tienoilla. Vaan mitäs sitä ennen?

Pötkötellen, pötkötellen. Käsi kirjassa ja kirja kädessä, milloin mikin. Tänä aamuna tälleen: tuo ihana Angela ja Hertellin Harrin Tiedän sen olevan rakkautta -runoja ja Kaltiokin tuli eilen ja ... Noiden jos keiden ja minkä seurassa kelpaa, niin - pötkötellä. Läppäriäkin voi sen verran raottaa jotta näkee sen Pahikseksi itseään kutsuvan ihanan pikkupirpanan koirapiirroksen työpöydällä. Tuijottaapi vaikka sitä, ja sitähän kyllä voi tuijottaa kyllästymättä vähintään vartin verran. 
Villakoirastakin, mikä ettei, lemmikkilempo kävisi. Sängyn alta löytyneeltä. Sen verran makoisaa taidetta se, ja suoraan sydämestä. Monimuotoista ja -tulkintaista niin kuin kunnon taiteen pitääkin.

Ei, kuulkaas, aika pitkäksi käy Onniltamme. Ei, eikä ikäväksi, kun sulkee telkun ja radion kiinni ja varmuuden vuoksi telkeää vielä huoneen ovenkin, jonka takana nuo pahuudesta kertovat värkit ovat.
 
Vaan, onko moraalisesti oikein moinen?
- On, vastaa Onni ja alkaa pukeutumishommiin. Monot uunin päältä, kuivauskaapista imupaidat ja pöksyt.
Kerrospukeutuu. Sen verran nykyaikaa sentään mukana, pässinpökkimät joutavat keräykseen.

Jätämme Onnimme tähän, tottahan mies siitä jäälle vaimoilonsa kanssa kohtappian pyyhältää. 
Kertoo sitten tuonnempana, mikäli haluaa tiedottaa.
Kirjavinkeissä

🌅 järvellä/Jänissaari(10)  -5C 10+7 km 731 km/€ 117 h

tiistai 8. maaliskuuta 2022

Hölmöläiset

 Ei pitäisi vitsailla vakavilla asioilla, mutta jos tämän kerran.

(Kannen tilanne on senjälkeinen kun isän- ja pojanhölömiskö ovat kilvan istuneet kusiaispesässä.)

#Viittaan# itärajan taa:
    Kylpy Kremlissä
Ukrainan sodan jälkipyykki - futurologinen kuva 

Kirjavinkeissä


maanantai 7. maaliskuuta 2022

Blogistanian 2021 kirjojen kirjat

 Tulokset



Kirjabloggareilta eniten ääniä saaneet:

  • FINLANDIAAnneli Kanto: Rottien pyhimys (Gummerus)
  • GLOBALIA TJ Klune: Talo taivaansinisellä merellä (Karisto)
  • TIETO: Ville Eloranta & Lotta Jalava: Sana sanasta – suomen kielen jäljillä (Tammi)
  • KUOPUS Anne-Maija Aalto: Mistä valo pääsee sisään (Otava)
Tarkemmat tiedot:

Omat suosikkini:

FINLANDIA
  1. Heidi Jaatinen: Suvanto   (Gummerus)  
  2. Joonatan Tola: Punainen planeetta  (Otava)

  3. Liisa Louhela: Kaikkeus on meidän  (WSOY)

GLOBALIA

1. Dovlatov: Matkalaukku  (Idiootti)
2. Dovlatov: Kompromissi  (Idiootti)
3. Hermange: Miksi vihaan miehiä (S&S)

TIETO 
  1. Anneli Jussila: Jumalan hullu - Pentti Linkola  (Minerva)
  2. Hannu Mäkelä: Lukemisen ilo  (Kirjapaja)
  3. Anna Kontula: Pikkuporvarit - pohdintaa aikamme hengestä  (Into)
KUOPUS
  1. Sanna Pellicioni ja Leena Virtanen: Fredrika! Kirjailija Fredrika Runebergin unelmat ja ihmeellinen puutarha (Teos)
  2. Hanna Tuominen ja Anna Helminen: Itikkaralli  (Aviador)
  3. Ella Brigatti: Haikara jolla ei ollut nimeä  (Kulttuurikioski / Capuchina Kustannus)
Osa suosikeistani lienee hylätty vanhentuneen vuosiluvun* vuoksi.

* - ei oman 👴 
vaan kirjan 📚.  

Kirjavinkeissä

-6C 11 km 714 km/€ 114 h

sunnuntai 6. maaliskuuta 2022

Ukraina - toisinto vuodelta 2014

Eilisen eevan jälken toinen sankar'eeva odottaa lukemistaan

WSOY 2021

Merkel puhui Putinin kanssa 38 kertaa Venäjän Ukrainan-offensiivin aikana. Yhteys oli lähes päivittäistä.

"Mitä mieltä Merkel itse olikin - eikä ole liioiteltua puhua inhosta - hän ajatteli, että voisi keskustelemalla kenties saada Putinin palaamaan todellisuuteen."

 " - Merkel on niin vahvasti järki-ihminen, että uskoi Putinin jossain vaiheessa ymmärtävän, miksi hänen kantansa - toisen maan rajojen törkeä loukkaus - oli älytön vuoden 2014 maailmassa, sanoi kanslerin neuvottelutiimiin kuulunut Wolfgang Ischinger."

Fyysikko, papin tytär Itä-Saksasta, Saksan liittokansleri Angela Merkel, s.1954, o.s. Kasner, onnistui osin tainnuttamaan tuolloin tuon Idän Villin. 
Mutta neuvotteluissa tarvittiin perusteellista paneutumista Putinin valheet todistaakseen, jopa niin, että Merkel saattoi todeta: 
"Taidan tuntea joka ainoan puun Donbassissa."

Kukahan onnistuisi nyt kevättalvella 2022?


Kirjavinkeissä

-2C 11+ 6 km 703 km/€ 113 h

perjantai 4. maaliskuuta 2022

Nohunekki

Kävin äänestämässä.
Ei tarvinnut poistua kotoa, sillä äänestää voi netissä.
Kotiäänestys siis.

Ketä äänestin?
Mitäpä tuota salaamaan:  Häntä 
                                               ↘



Olisi siellä ollut nuorempiakin UjuaElinaa ja Kerttua, vaan vanhassa, 58v, vara paree.

Äänestämään
Kirjavinkeissä

🌞-4°C 11 km 686 km/€ 110 h


torstai 3. maaliskuuta 2022

Berliinin muurin katveessa yhä

 jotta Ukraina hetkeksi unohtuisi ??

En juuri elokuvia katsele, en varsinkaan mistään youtubeista. Vaan nyt olen jäänyt koukkuun.

Ovi tunneliin
The Tunnel / NBC / Reuven Frank

Sekavahkon Helena Merrimanin Pako Berliinin ali -kirjan jäljiltä on peruuteltava edestakaisin dokumenttifilmiä The Tunnel (escape under the Berlin Wall), joka on kuvattu paon aikana kesällä 1962 ja josta Merrimanin kirjakin on osin lähtökohtansa tempaissut sekä nyttemmin vapautuneista Stasin arkistoista.
Kirjan sanat konkretisoituvat, tunneliaukon ja asioiden mittasuhteet asettuvat kohdilleen filmiä kelatessa, vaikka sen englanninkielinen selostus ei tajuntaan noin vain uppoaisi.

Hirmuinen on ihmisen vapauden kaipuu, muuta ei voi sanoa: kuukausitolkulla ryöjävät maan alla savessa ja kurassa pyssymiesten jahdatessa loikkareita kaivajien päiden yläpuolella. Ja tunneliahan kaivetaan lännestä itään, josta sitten pitäisi puolensataa ihmistä saada ryömimään tunnelia myöten lännen vapauteen. Ensimmäinen yritys epäonnistuu ja vankeus paonyrittäjillä edessä, toinen yritys onnistuu paremmin. Mutta mikä on vapauden hinta? Onnistuuko elämä, kun lännessä mikään ei ole ilmaista?

Kelaillaas filmiä laajemmin:
Jos Ukrainan tai Suomen alistaisi Yhdysvallat tai Ruotsi naapurimaa Venäjän sijasta, tuskin maastapako kävisi monenkaan mielessä, tuskin ryömisimme yhtä kiihkeästi pakosalle kuin itäberliiniläiset tai nyt ukrainalaiset. 
Miksihän ei?

Kaivajan pyllistys itään

Kirjavinkeissä

-1°C 11+13 km 675 km/€ 108 h