Veljeskansan viha ja rakkaus

29.4.  pe  Kadonnutta kauneutta etsimässä

klo 8.37

Liiga päättyi Tapparan juhliin, TPS toisen kerran peräkkäin jäi hopealle (Lukko voitti viime vuonna). Liigapassin lopetus.

Jääkiekko on kaikkea muuta kuin esteettistä katsottavaa, siinä missä nyrkkeilykin, mutta jostain syystä kiehtovan primitiivistä*. Jalostettua sotaa, jossa totellaan tuomareita. Toisin kuin

Putin.

Putinilla tuomareita ei ole, itse itsensä tuomari, joka sohii nurkistaan. 

Tuoko on ihmisen elämän tarkoitus? Tuholaisuus. Hävityksen kauhistus.

Tässä ajassa ei kauneuden kokeminen pahaa tekisi - taide-elämys. 

Ei sentään muoti, saati muotisuunnittelija kehiin kauneutta edistämään. Paikallaan Mattibuun hämmästys: - Kuuntelitteko radiosta? 

- Siellä esiintyi, ihan tosissaan, muotisuunnittelija. - Semmoinen homma! - Muotisuunnittelija. - Tuli mieleen Huovisen novellit.

Sano muuta. Ja elä jo muuta virka!

Kauneutta tarvitaan, jo luodun lisäksi. 

Onnekseni löydän sitä iltaisin kirjasta, jota pätkittäin hartaasti nautinnolla oikein lukutikun kanssa sana sanalta hiljokseen etenen.

Tätä runollisen laulullista romaania, joka kertoo kahden veljeskansan (=sisaruskansan) vihasta ja rakkaudesta:

linkki

* SK/Leena Sharma

omat KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä 

hiihtelyt: 4 km  1120 km/€  174 h

Solitaire

Luasosen Annin naulapeli

Yllä pitäisi oikeastaan lukea Lautapasianssi tahi Erakkopeli. Mutta nuo otsikot nostin, jotta viisaammalta vaikuttaisi: kieli- ja murremiehiä - iliman muuta!

Itse peli on tämmöinen e-peli:

Omatekoinen eikä mistään kaupasta ostettu. 

Luasosen Annilla oli käteenkäypä versio pelistä, jonka Anni aina ojensi minulle, jotten pitkästyisi, kun äidin mukana Luasosessa kyläiltiin. Etten heti olisi poislähtöä ruikuttamassa. Peli kiehtoi, mielelläni rautanauloja hyppyyttelin toisten naulojen yli, söin eli viskasin sivuun ylihypätyn naulan. Yksi reikä pelin alkaessa oli tyhjä, siitä se lähti. Lopuksi olisi pitänyt jäädä laudalle vain yksi ainokainen naula. Vaan mitä vielä, nauloja harotti pystyssä yksinkappalein vähän siellä sun täällä, niin ettei niiden yli voinut hypätä, sillä hyppääjän ja hypättävän olisi pitänyt olla vierustovereina.

Jännä yksinpeli, vaikkei vilku, ääntele eikä vilahtele. Toimintavarma. Akuton, virraton jne.

Ja nyt on testattu, että kiehtoo nykyaikanakin, vaihteluna sähköisiin värinöihin. Mukavaa vaihtelua siinä missä rapakkoleikit ja purouitot, joissa niissäkään ei akkuja tarvittu vauhdin antajiksi.

Viisi jäi viime visiitillä enkaksi pienellä pelaajalla, mummo taisi päästä neljään. Ukki totta kai voitti kun pääsi melkein yhteen! Kun sitä kokemusta on Luasosen Annin ajoilta asti.

Ihan pienin pelaaja pelasi omin säännöin nollat. 💃

💃💃💃

omat KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä 

tänään

Aino Leppänen: Terkuin ope

hiihtelyt: 10+10 km  1116 km/€  174 h

Pyöräkuolema tiellä

 Luen digistä lauantaina 23.4.:

"Kontiolahdella Kuurna-Kulhontiellä lauantaina sattunut kolari vaati yhden ihmisen hengen. Henkilöauto ja polkupyöräilijä törmäsivät tiellä hieman ennen iltapäiväneljää.

Polkupyöräilijä menehtyi onnettomuuspaikalle, Itä-Suomen poliisista kerrotaan."

Nyökkään, en reagoi sen kummemmin. Unohtuu koko asia, kuten uutisvirrassa pitääkin.

Kunnes, eilen:

Nyt alkaa vasta tuntua; siis tämä Ukrin vaikuttaja, Joensuun kirjallisuustapahtuman yksi kantovoimista.

Ei voi olla totta! 

Mailituttu kirjallisuusasioissa, näkötuttu kirjallisuustapahtumissa. Arvostan.

Hänen kirjallisuusbloginsa, Kartsan lokikirja, lukijaksi olen liittynyt aikapäivät.

Siis Lokkivihkoon muistelemaan.

Viimeiseksi on jäänyt 7.4. ilmestynyt kirja-arvio Tutkielma kosketuksesta - Otto Lehtinen: Nämä kallisarvoiset asiat.

Edellinen, kannanotto sotaan:

Osallistuvan miehen kulku katkesi tiellä, elämä nyt tiensä päässä - ennen aikojaan.

Muistoa kunnioittaen.

ks. Kirjasampo

LISÄTIETOA KUOLONKOLARISTA

omat KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä 

hiihtelyt:6 km  1096 km/€  171 h

Ankka purolla

Muistikuva jäi

- Ne läh ti vät -  I LO pil le rit , huokaillaan ja hohoillaan mummolassa. 

Jäljellä syvä arkihiljaisuus maanantaiaamuna. 

Tapahtumattomuus.

..poispäin...

omat KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä eilen

 Toiveiden ja huokausten talot

hiihtelyt:2 km  1090 km/€  170 h 

***

20 ja 22 tai 22 ja 20.

Siinä RAIKUILUN vuoden 2022 tarkennettu, toki vain ohjeellinen, tavumääräsääntö; joskus voi, saa 

ja pitää lipsahtaakin.

(Raiku-runous, myös tusina-runoudeksikin kutsuttu, on perussuomalaista prepostelurunoutta. Uusiutuva ja ajassa pysyvä runoilu sisältää pääasiassa kulumassa olevan vuoden ilmituoman tavumäärän - joskus tosin tarpeen vaatiessa jopa puolensataa tavua, mikä on ehdoton katto ja takaraja - joko useisiin riveihin ripoteltuina tahi yhden rivin pötkynä pudoteltuna.)

Ukitusta ja mummotusta

"24.4. su  Vilinätä

ON NOITA MITÄ LEVITELLÄKIN

klo 8.50

Pelit ja pensselit tuntuvat jatkuvan lattioilla toisissa huoneissa! 😍 Ukki sen kuin makoilee ja niitänäitä näpyttelee.😊

Vasta eilen aukaisin talon kivijalan tuuletusluukun; hyvä että lumen takaa erottui - vieläkään. 

Puro sentään on herännyt tontin alareunalle lirkittämään: siihen mikäs ei ole kaatuessa rähmälleen käpyjä uitellessa.

Jotta säpinää meillä. 💏

jatk. ip

klo 16.37

Ui siinä purossa ankkakin eikä vain poika.

omat KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä tänään (sopivasti)

Ann-Mari Lemmetyinen: Toiveiden ja huokausten talot

Lehtiloikka

Tämmöisenä kauniina valoisana aurinkopäivänä toivoo että säilyisipä koko maailma edes tämmöisenä puolihyvänäsuomena. 

Aika tarttua toimeen, manipuloimaan hyvän asian hyväksi, so. asian eteen.

Kömmipä tuohon viereeni. Joudut tekemään lehtiloikan. Heität hetkeksi nuo Annat, Seiskat, Iltalehdet, Avut, Alibit, Seurat toistensa seuraan, ja katotaas yhessä setän kanssa näitä otsikoita, jotka johdattaisivat rauhallisempaa maailmaa kohti - kommentoipa.

"Eriarvoisuus on yhteiskunnan syöpä"

- Yhdyn. Tiedän ja luen. Tai no en tiedä, luenko, koska tiedän.

"Hyvästit COPitalismille"

- Ilmastoromahduksesta. Hypätään sen yli. Turhan iso asia mulle.

"Jurtta, kestävyyskokeilu"

- Vois kokeilla vaikka ensi talvena siinä asumista, kysys neuvoja tuolta Joensuun mieheltä.

"Intian metsiensuojelun perintö ja marginalisoitujen vaihtoehdot"

- Liian kaukainen asia. Eli yli.

"Rojava koetuksella"

- Taitaa olla niitä Kurikan utopioita. Nyt Syyriassa.

"Kiehtova kirjava menneisyys - The Dawn of Everything tekee hakkelusta valtavirtaisesta historian kertomuksesta"

- Ei kaikkea viisasta voi lukea? Tulee hätä.

"Ympäristöaktivistien pitäisi olla samalla myös teknologian vastaisia aktivisteja" 

- Nyt nappasi! Mullahan ei moottoreita mitään, edes moottorisahasta kuullutkaan! Tai no äänen kyllä. Ehdottomasti luentaan.

"Yhden paikan tuho"

- Kalliot säpäleiksi ja sepeliksi Hollolassa.  Harmi.

"Hoiva kestävässä siirtymässä: omavaraisuuden ja hoivan pohdintoja"

- Tärkeä. Luentaan.

"Kuivakäymälä palauttaa ravinteet kiertoon"

- Konkreettista. Lukemattakin.

Elonkehä 1/2022

Tuota selasimme, tähän paneudumme, kunhan sitä aikaa joskus tärkeimmiltä asioilta liikenee; tänä iltana ei ainakaan käy kun TV5 näyttää suorana Suomi-Norja -lätkämatsin.

omat KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä 

eilen

Christer Sarlin: MItalisadetta ja mustia silmiä - Suomen nyrkkeilyn olympiahistoria

hiihtelyt:10+11 km  1088 km/€  170 h (ulkosauna)

Vapahtaja - Vapauttaja

 Päiväkirjasta ote:

15.4. pe  Pitkäperjantai

klo 13.32

"Moni haluaa viettää pääsiäistä, vaikka kieltää koko uskonnon: pääseepähän vapaalle - Vapahtaja on saanut uuden kaiun ja merkityksen."

omat KIRJA-ARVOSTELUT Kirjavinkeissä

 hiihdot: +2 -- -5°C  7+10 +10 km  1067 km/€  167 h

ps

SK 14.4.2022

"Nyt jo yli puolet eroaa kirkosta..."

Äidinkielenopettajat romaanirintamalla

Nytkin kaksi menossa ja vasta luin parit kolmet. Äidinkielen ammattilaisilta.

Hyvä, hyvä! Ei lukiessa tarvitse kompastella kielioppityylittömyyksiin: mennään ns. kevyesti riman yli.

Vastaikään luin upean Suvannon, jonka kiuruvetinen Heidi Jaatinen kirjoitti jatkoksi palkitulle Koski-romaanille. No, luokanopettaja Heidi vain, mutta maisteri mikä maisteri silti, yhtenä opetusaineena joka tapauksessa äidinkieli.

Sitä ennen luin Kiteen lukiossa äidinkieltä opettaneen Tuula Rannan dekkarin Totuus on vaihtuva maisema. Pidin, vaikken dekkareita juuri luekaan. En ole lukenut Eeva Tenhusenkaan dekkareita, vaikka samassa Puhoksen kylässä jonkin aikaa asuimme. En edes Nuku hyvin, Punahilkka koulumaailmaan sijoittuvaa -dekkaria; siinä saattaisi olla tunnistettavissa jopa sama asuntola jossa vuoden asuskelin.

Viimeksi valui mielensisuksiin Merit Riihosen Mitä ikinä haluat vanhemman naisen teinipoikahätyyttely. Siinä olikin myrkyllisiä laineita mielelle. Merit ei liene ollut liiemmin opetuspuuhissa, Linked in kuitenkin vahvistaa koulutuksen: "Koulutustaustaltani olen filosofian maisteri suomen kielen alalta."

Juuri lopetin Anne-Mari Lemmetyisen sota- ja tuberkuloosiaiheisen romaanin Toiveiden ja huokausten talot. Äidinkielen maistereita myös Lemmetyinen. Ja juuri aloitin Aino Leppäsen Terkuin ope -romaanin. Siinä näin näppituntumalta tuntuu vauhtia piisaavan, hyvä ettei mennä chick lit -tyylillä, saas nähä: tämä Aisku-maikka sentään jo neljätkymmenet.

Eikä nämä opet tähän lopu: sokerina pohjalla odottamassa Kauppisen Katrin, Liperistä kotoisin, jo runollisella nimellään houkutteleva esikoinen Laakson linnut, Aavan laulut. Puhunpa, kuin tunteakseni, Kauppisen Katrista, sillä olen lukenut ja arvostellutkin hänen kirjailijaksitulemisharjoittelujaan, Katri Siskona kirjoittamiaan kahta chick litiä 30 ennen 30 sekä 30 jälkeen 30. Jos hänet pääsiäisenä ristiinnaulitsisi ...

s(umma) s(ummarum)

Kannattaa opiskella suomen kieltä yl.tutkintoon saakka, voi päästä kirjailijaksi, Jos suorittaa vain vaivaisen approbaturin, jää kirjallisuuskriitikoksi, kuten yllekirjoittaneelle on päässyt käymään.

omat KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä 

tänään

Sari Passaro: Reino Savukoski - Suomen tunnetuin kadonneiden etsijä

hiihtelyt: +0 -6°C  7+10+10 km  1040 km/€  163 h

Romaani vai tietokirja?

 

Varma valinta:

Romaani, siinä on koko ihminen: sekä tunnetta että tietoa - tunne tanassa mennään.

Tietokirjassa on vain tieto: kapea lohko ihmistä keulimassa.

---

Eiköhän tuossa viikonalkajaisiksi aforistista evästä nokko. 

😁😊😂

omat KIRJA-ARVOSTELUT Kirjavinkeissä

hiihtelyt: +2°C 13 km  1013 km/€  159 h

Sakari Sirkkasesta Toiveiden ja huokausten taloon

 Ikäiseni Mies, IM, istahti uutisten jälkeen natottamaan:

Pekka Toveri, Iro Särkkä, Hanna Smith, Mika Aaltola
A-Talk

Hän tykkää Sirkkasen hämmästyneestä olemuksesta ja tyylistä, ihmettelee, miten ruskea Sakari aina on: viettääköhän se A-talk-ohjelmiensa väliviikonpäivät etelässä? 

SS oli saanut taas todellisen asiantuntijaraadin koolle - toisin kuin Ukkola, joka joskus ja aika usein joutuu Alfa-show'ssaan turvautumaan iltalehtien lehtimieskollegoihinsa.

Ikäiseni Mies, IM, kyllä ihmettele, muttei valita, ettei näihin NATO-keskusteluihin mahdu muita kuin kannattajia; Kangaspuro taisi tosin kerran päästä. Haiskahtaa vähän venäläiseltä tiedotustyyliltä, pimentämiseltä. Väyrynen piristäisi.

Eipä silti, turha noiden vakuutella: IM on jo kantansa muuttanut, muttei sano sitä ääneen, koskei Niinistökään. Nostaa tosin salaa, itseltäänkin, peukun virran vietävänä.

Kolmen vartin jälkeen on aika kellahtaa yöpuulle, jossa jo rakas vaimo on odottamassa hyvän yön suudelmaa. Muiskautettuaan IM ottaa unikirjan ja hämmästyy: täällähän on päästy A-studiota pitemmälle, eli odotettavissa olevaan vaiheeseen:

KIRJOKANSI 2022

"Olin juuri uittamassa ruisleivän palasta mannavellissä, kun kuulin askeleita porstuassa. Rajamies tuli koputtamatta sisään. Säikähdin vierasta miestä, jonka silmät olivat lautasen kokoiset ja naama valkea kuin mannavellini. ---  

Hän alkoi selittää meille, että nyt piti heti jättää koti, koska neuvostojoukot olivat yrittäneet kaapata Kivivaaran vartioaseman ja siellä yritetään nyt viivyttää etenemistä. Venäläiset ovat hyökänneet itärajalla.

- Tämä on lähtökäsky, sillä vihollinen on ihan kotikulmillanne.

Mummo parkaisi ääneen.

- Nyt se jäi paisti uuniin, mummo sanoi. - Tämmöiseksi tämä elämä nyt meni, hän alkoi vaikeroida. - Minä arvasin, että Suomen käy huonosti. Sota se tuli! Se tuli! -----" 

IM hätkähtää, kenraali evp. Toverihan ennusti parit pommit tänne ja anteeksipyynnöt päälle, jotta vahingossa putosivat. Ja nyt kirjassa täysi rähinä päällä.

IM lopettaa tältä illalta lukemisen, silitellen sinistä sileää kiiltävää kirjan kantta, Munchin maalausta.

Turha luullakaan, jotta Ikäiseni Mies noin vain vaipuisi uneen: vielä puoli kahden aikaan hän hiippailee keittiöön, lämmittää Inkun kuumat mehut ja lohkaisee saavutetun hiihtotonnin kunniaksi vaimon pyöräyttämää kermaista lakkatäytekakkua kyytipojaksi. Puoli kahden aikaan yöllä!

omat KIRJA-ARVOSTELUT Kirjavinkeissä 

eilen Merit Riihonen: Mitä ikinä haluat

Moni kuakku piältä kaunis

kuorelta kovin sileä 

vaan 

pelkkää silkkoa sisältä:

Jos on poikki pohjat, niin mieskin sen mukainen hiihtotonnin täytettyään. 👻

 😎🎿

hiihdot  +10 km  1000 km/€  157 h

omat KIRJA-ARVOSTELUT Kirjavinkeissä 

tänään Merit Riihonen: Mitä ikinä haluat

Saksa vänkäraossa

 "HJ hv eiku HV hj

sekkoilen vihasena tässä, vaan onkos ihme!

Nyt se Saksa ruokkii jo toista hitleriä: 

Miljardi päivässä EU:lta Putinin Venäjän sotakassaan, kun Saksa ei suostu öljy eikä kaasu hanojesa kiinnipanoon Venäjältä.

Aivan käsittämätöntä!

tuus Lennus"

Mitähän tuohon lievittävää keksis Lennulle? Vastahan hää samoista huoli.

Käviskö vänkärako: jos ei ostais - tulis puute ja kurjuus molempiin maihin?

Sitten faktat pöydän alta YLEn kautta:

"Suurin yksittäinen este on talousjätti Saksa, vaikka sen leveän selän takana seisoo monta pienempääkin maata kuten Itävalta. 

(siirryt toiseen palveluun)

(siirryt toiseen palveluun)

Venäjän Saksalle toimittamasta maakaasusta noin puolet menee teollisuuden ja yritysten tarpeisiin. Talousministeri Robert Habeck sanoi viime viikolla, että Saksan hallitus asettaa kotitaloudet ja sairaalat teollisuuden edelle, jos kaasuputkia suljetaan.

Tämä tarkoittaisi, että osa tehtaista menee kiinni. Teollisuusmaa Saksan johtajille olisi kova paikka ottaa vastuu teollisuuden alasajosta." Anna Karismo 5.4.2022

 

 omat KIRJA-ARVOSTELUT Kirjavinkeissä

hiihtelyt: -2°C 10 km  990 km/€  156 h

Ei pahitteeksi ole

näinä aikoina sodan liepeillä viivähtää 

tutkia hetki 

keittiön hirsiseinän informatiotaulusta

piiltäjän piiltämää ajatonta tietoa neljännesvuosisadan takaa. 

***

20 ja 22 tai 22 ja 20.
Siinä RAIKUILUN vuoden 2022 tarkennettu, toki vain ohjeellinen, tavumääräsääntö; joskus voi, saa
ja pitää lipsahtaakin.
(Raiku-runous, myös tusina-runoudeksikin kutsuttu, on perussuomalaista prepostelurunoutta. Uusiutuva ja ajassa pysyvä runoilu sisältää pääasiassa kulumassa olevan vuoden ilmituoman tavumäärän - joskus tosin tarpeen vaatiessa jopa puolensataa tavua, mikä on ehdoton katto ja takaraja - joko useisiin riveihin ripoteltuina tahi yhden rivin pötkynä pudoteltuna.)

omat KIRJA-ARVOSTELUT Kirjavinkeissä

hiihtelyt: -3°C 10+10 km  980 km/€  155 h

Hyve

- Paraskin hyväntekijä

Päiväkirjasta aamupalanen

"2.4. la  Aurinko senkun paistelee ulos jäille houkutellen

klo 9.12

Pakkasta tosin aamuisin, tänäänkin -14 °C, päivisin kapuaa jo nollan kieppeille. Mesenaatin kautta laitoin Ukraina-apuun satukaisen verran: Turvallista kotimajoitusta / Linnea Saarits: Kaikilla pitää olla koti -taidejuliste."

omat KIRJA-ARVOSTELUT Kirjavinkeissä

-2°C 10  km  960 km/€  153 h

Pahe

- Paraskin pahantekijä

Mikä kumma saa tilaamaan luettavaksi Christer Sarlinin kirjan Mitalisadetta ja mustia silmiä - Suomen nyrkkeilyn olympiahistoria? Docendo 2022. 

Primitiivireaktio? Tunteen palo? Tietämisen tuska? Reilu meininki: turpiin vaan ja onnea? Vaiko pelkkä kansikuva, kannen katselemisen riemu?

          Ettei vain tuo Mira Potkosen  vastustajan nyrkillä meikkaama silmä. Katse? Samaan aikaan: Uhmaa. Pelkoa.          

Olemme käsittämättömien asioiden äärellä, eikä ensimmäistä kertaa elämässä.

Jokin tuossa lajissa vaan kiehtoo - ottelijat ovat sentään kehätuomarin valvovan silmän alla, pysäytettävissä hetkessä, kehässä omasta vapaasta tahdostaan, jostakin kumman syystä siellä, ovat asettaneet itsensä alttiiksi vaaralle - kuolemalle?

Mutta turhahan tässä on aran jäniksen pieksää ristihuuliaan = 

Eikun kiehtovaan tieto- ja tunnekirjaan kiinni, c'moooon! Suoraan lukemaan Hämäläisten veljesten - Pentti, Toivo, Arvo, Aarne, Erkki ja Toivo - yksinhuoltajaäidin valmentamista; pesueen kotina pieni kylmä hellahuone Kotkan Hovisaaressa.

"Hilja Hämäläinen tuki poikiensa nyrkkeilyharrastusta, seurasi harjoituksia ja kävi katsomassa kilpailuja. Kylminä vuodenaikoina hellahuoneessa siirrettiin huonekalut seinänvierustalle, jotta pojat pystyivät harjoittelemaan lyöntitekniikkaa äidin silmien alla. Kun ilmat lämpenivät, pojille pystytettiin pihalle harjoituskehä. Äiti seurasi harjoituksia ja opasti poikia kilpailuissa. Kun Väinö ja Arvo ottivat mittaa toisistaan Kotkassa käydyssä kärpässarjan ottelussa, komensi Hilja Kehä-lehden mukaan katsomosta Väinöä topakasti: 

 - Älä lyö Väiski niin kovaa, onhan Arvo sinua nuorempi."

Pentti nyrkkeili kääpiösarjassa (54 kg) ja voitti kultaa Helsingin olympialaisissa 1952.

Hilja Hämäläinen palkittiin 1950-luvun alussa ensimmäisenä naisena Suomen Nyrkkeilyliiton ansiomerkillä.

Inhimillistä sittenkin. Kenties.

Ei ainakaan siloteltua pöytäliinaelämää.

ps

muuta

nyrkkeilystä

+

Nyrkistä 

KL 24.11.2008

omat KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

Sarlin: Mitalisadetta ja mustia silmiä

 -14°C- +2°C 6+11+12  km  950 km/€  151 h