keskiviikko 17. heinäkuuta 2024

Luota itseesi!

(lue)
Kesällä sormiin sattuu kaiken maailman lukemista milloin miltäkin pöydältä; oikeastaan osuu tällä kertaa - ja uppoaa: 
Remu.

Vaikuttava sekopää. Lingvististä tekstiä pursuava puhekone. Kielen vuoksi kiinnostava, yksinkertaista musiikkia takova tautologi. Kaiken takana kummittelee se ADHD.

Eiköhän nuo määreet tyhjennä miehen ilmiasun ja -olon. Persoona.
Remu.
Henry Olavi  Aaltonen, s. 10.1.1948. 

Mielenkiinnolla paneudun tyttären tuomaan Voima-lehden nelosnumeron Remuun. Jopa niin että kaivan hyllystä 'iki-ihanan' kirjan Poika varjoiselta kujalta, Love Kirjat 1984.


Sehän on kultakimpale, täynnä peittelemättömiä aforistisia ajatuksia ja totuudellisia tunnustuksia, päästöjä, kuten:

"Mä en oo lukenu mitään kirjoja, mä vaan luotan tommosiin omiin ajatuksiin."

Siinä meille toisten siivillä lentävillä sitatoiville kirjasiepoille mustutusta toisenlaisesta elämän etenemistavasta kerrakseen:
-  Luota itseesi!


Ja tässä Voiman haastattelussa 40 vuoden jälkeenkin Remun ajatuslinja pysyy radallaan vastoin äiti-Eevan entisaikojen toppuuttelua, että pidä turpasi kiinni:

"... jos pitää aina turpansa kiinni, sit ei oo laiffiikaan."


Kirjavinkeissä

4 kommenttia:

  1. Hyvä Remu! Olen nauttinut kovasti Remun kielestä.
    Minulla on jossain Remun äidinkielenopettajien päivillä pitämä luentoteksti.
    Hulvaton, oikea timantti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. MM
      Etipä se teksti joskus ja laita näkyville - voi hyvin kuvitella, miten Remu nauttii päästessään opettamaan opettajia.

      Niin nautti muinoin Markku Pölönenkin päästessään esitelmöimään visuaalisuudesta monisatapäiselle opesakille. Heti alkajaisiksi istututti yleisöä muutaman minuutin mitään virkkamatta, keskittyen, paperille A-Ankkoja piirrellen.
      Nosti sitten katseensa yleisöön päin ja naama virneessä totesi:
      "Kerrankin sai tunnilla piirrellä omiaan ilman että ope tuli 'päälle'!'"

      Kosto oli suloinen: sadoista opettajista yksikään ei antanut tukkapöllyä. :)
      Päinvastoin: Tuo kuona sai raikuvat aplodit.

      Poista
  2. Olen lukenut tuon "Poika varjoisalta kujalta" jo kauan sitten, varmaan kasikymmenluvun puolenvälin tienoilla.
    Remulla on ikiomat ilmaisut monelle asialle, joita mm. Ganes- elokuvassakin vilisi tämän tästä. Paras on tämä: "Lapio ei heilu jollei vedä läskii lanttuun. " (Tämän hän sanoi radiossa jossain haastattelussa)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. äej

      siellä aina säpinää, missä Remu.

      Jokunen vuosi sitten Joensuussa jossain konsertissa paikallinen pianistisuuruus Kemal Achourbekov pisti parastaan säestäen Remua säestäessään; Remukos hämmästelemään ja ihmettelemään yleisölle kesken laulun: - Vikkelät sormet tällä!

      Poista