Revennyt etukansi

 Mika Waltari 1928

 

Viimeksi takakansi esillä, nyt etu.  Jos olisin antik-vaari tarkentaisin: 

Yhdellä aukeamalla hiukan kellastumaa/tummentumaa, 

repeytymä kannessa, hieman tahraisuutta, 

selkämyksessä jonkinverran vinoutta.

Lisäksi lisäisin: Sivut hapsuiset, mistä minä erityisesti pidän ja inspiroidun - helpottaa kummasti aikahyppyä sadan vuoden takaisiin.

Viimeiseen saakka näyn välttelevän itse kirjan sisällön selvittämistä, koska pihistän sen kertomista toisaalle. Ja pelkään spoilausta (sic!), josta jotkut ärhennellen suuttuvat.

Ja johan jotain kerroinkin edellisessä waltarissa; nyt noita illusioneja on löytynyt taas kaksi lisää: romantiikka ja elokuva.

Teos on muuten filmattukin vuonna 1985:

Elonet

omat  KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

tänään

Helttunen & Saure: Kynällä raivattu reitti - Suomalaisia kirjailijanaisia

🏂  +1°C hiihdot   5+12 km / 638 km / € = 104 h