Ensin sanana

 sitten vaikka äänenä 

"

Lukeminen on rakastamista. Jokainen tekee sen tavallaan. -HM

Kirjahyllyn edessä istuu serkku miehineen, toinen serkku istuu sivummalla syrjittäin. Juteltiin tärkeistä asioista.

- Kaamos taas alussa, hoh hoijaa, huokaillen tuumiskelee Marjatta, Käsivarressa elänyt, - onneksi on äänikirja.

- Sanopa muuta! yhtyy Mimmi. Ja Mimmin mies Tapsa vielä vahvistaa: - Pitää vaaan valita pitempiä romaaneja, trilogioita sun muita kuunneltaviksi.

Siis mitä ! ?  Ei ainakaan noista olisi uskonut. 

Kukaan ei enää virka mitään. Kai ne ne näkivät naamasta järkytykseni. Rupattelu lakkaa.

Itsekään en saanut sanaa suustani; tarkoitus oli sanoa:

ALUKSI OLI SANA.

Siihen uni päättyi. Yhä olin pöyristynyt, ölöllä yötä. Marjatta sitä paitsi kuollut, silloin liiemmin ollutkaan äänikirjoja.

Konservatiivi mikä konservatiivi - unessakin, unennäkijä. 

Onneksi on jäljellä vielä toinenkin moinen, enemmän lukenut, joka vahvistaa:

"

Äänikirja ei ole koko kirja, ei koko totuus, jonkun lukijan (usein näyttelijän) totuus vain. Siten on taas kerran otettu pienen pieni askel taaksepäin kehityksen eteenpäin vievästä suunnasta. Kun kuunnellaan, emme enää tiedä, mitä ääniä ja painotuksia omat aivot olisivat hiljaa itse lukiessa tekstille antaneet. -HM

omat KIRJA-ARVOSTELUT

Kirjavinkeissä