sunnuntai 15. marraskuuta 2020

Puussa näkee pitemmälle

 ja hulahtaa sisimpään apinamaisen kotoinen olo!


- Sitä mennä reuhkasee niin kauan kun vielä voi ja jalka ja käsi kapsaa, sottailee KatetriAblaatioMies*  suksilla suihkiessaan, halkoja hakatessaan, pinoja pakerrellessaan, puussa keikkuessaan. 

- Sitten kun ei fysiikkaa enää ole mainittavaksi asti, saa olla toisin, antaa periksi periaatteilleen KA.M, joka on juuri kiivennyt kuuseen.

- Suksi kuuseen! saattaa joku hätistellä moista ajattelijaa kauemmaksi, jatkaa KA.M ymmärtäen toki toisenlaisen kantin puuhun kiivettyään, oksaan tartuttuaan saha kädessä kihnuttaen.

Viimeiset kympit menossa elettyjen kymppien päälle. Kyllä hän sen tietää ja tuntee hupenevissa lihaksissaan ja haurastuvissa luissaan. - Kaikki on ekstraa tästä eteenpäin, ja tähän asti ollut. Mitäs siitä katetroinnista onkaan kulunut? Alun toistakymmentä vuotta.

Muistaa hyvin sen päivän, siitä selvittyään. Henkhieveristä herättyään. Eka kerran pesisotteluun mennessään, katsomossa istuessaan, miten kansa hurrasi ympärillä Ekon kunnaria juhliessaan. - Eikö ne tajua että yhtä juhlaahan tämä kaikki on ilman kunnariakin. Siinä kunnaria kyllin, jos henki vähänkin pihisee ja saa haukkoa raitista ilmaa. Aurinko paistaa, lämminkin on eteläisen hentoisen tuulen syleilyssä.

Ja kas, oksa narahtaen naksahtaa irti, pudota jymähtää maahan. Marraskuussa.  KatetriAblaatioMiehemme aivan säikähtää, hyvä ettei itse luiskahda mukana.

---

*ks. KL lokakuu

'Merkintä 21.10. 2009 Syntymäpäivänä! Eteisvärinä ja lepatus. KATETRIABLAATIOViilletään arpilinjoja sydämen vasempaan eteiseen estämään lisälyöntien käynnistämää värinää. 8000 euron leikkaus ohi onnistuneesti.'

 KIRJA-ARVOSTELUT


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti