Ilkeä ihminen

"Kadehdit kollegaihastus Matias Raatteentien menestystä. Siitäpä taitaakin tulla, tuosta öklöstä, tämän trilogiaksi tarkoitetun sarjan keskipiste, se joka määrää Alinan mielenliikekaappien paikat, kenties myös sisällöt?"

Muuan Kirjarepostelija, MK, aanaili Elina Kilkun trilogian ykköosasta, Täydellinen näytelmä, noin. 

- Ja kas: ennustus kävi toteen! toteaa hän aloitettuaan trilogian toisen osan, Mahdoton elämä, luennan ja haarukoinnin.

Haarukoinnin, nimenomaan. Kuvitelkaa ne haarukan piikit - neljäkö niitä vain on - ja niiden terävyys kun ne uppoavat lihasverellä kirjailijan tuottamaan tekstiin veitsiviilloin.

Täytyy olla ilkeä ihminen, mokomakin MK!

Pois se meistä! Ei ollenkaan ilkeä ihminen tämä Muuan Kirjarepostelija, vakuutan, koska tunnen hänet läpikotaisin. Päinvastoin lempeän kehräävä kuin kissa, myös yhtä lailla päänsä pitävä: minua et isäntä komenna, tee itse konstisi kuperkeikkasi, tassusi anna - minä en, jos en halua.

Saas nähdä minkälaiseen lopputulemaan MK tästä Kilkusta tulee, kunhan vauhtiin pääsee, vähintään samanlaiseen kuin Alina ja Marina polttareissaan, joista seuraavana aamuna on vain hämärä kuva, mutta onneksi sentään herääminen kotona eikä:

"Alina heräsi siihen, että hänen kielensä oli muuttunut kuivausrummussa käyneeksi hiekkapaperiksi. Hän raotti varovasti toista silmäänsä. Oli julman valoisaa, sillä hän oli unohtanut yöllä sulkea pimennysverhon. Huoneessa kuitenkin oli pimennysverho sekä kalteriton ikkuna, joten hän oli kotona, eikä esimerkiksi juoppoputkassa."

"Sitten hänen hymynsä hyytyi. Mitä helvettiä hän oli tehnyt kotiin tultuaan? Huono, todella huono!"

- Tämänkin kirjan, kuten lähes kaikkien lukemiensa kirjojen loppulausuntohan on jälleen aikanaan luettavissa Kirjavinkeissä, malttakaahan, muistuttaa MK.

Sitä odotellessa ei hassumpi suositus ole Elina Kilkun omakohtaisesti kokema Ihana tyttö, joka ilmestyi tämän trilogiaksi muotoutuvan kirjasarjan kylkiäisenä. 

Loppulausunto myöh.

KIRJA-ARVOSTELUT