tiistai 19. toukokuuta 2020

Kuka nyt Elmoa lukisi

sillon tällön toisinnaan mie

Pesäpallon takia ja päätoimittajan luen. Persoonaa pitää pelissä olla!
Nyt kun Juoksijaakaan ei viitsi, sillä siellä ei enää ole entinen tätsi, eli kajahda perustajaveljesten kultivoitunut ääni. Pekolat ovat poissa. Pää-Pekola muuttunut eutanasian kautta pilvenveikoksi. Tapio tulisielu siis. Usein aita ryskyen kaatui kun Tapio pisti itsensä likoon. Eikä se ollut pelkkää sanahelinää vaan hienosti sanottuna laaja-alaista perspektiivitietoa ja -vaistoa, jossa konteksteilla oli monesti painavampi osuus kuin itse sanomalla.

No Rönkä täällä Elmossa vähän samantapainen, pisteliäs piikittäjä. Piikityshän, ainakin terveydenhoidossa, on pöpöjen torjuntaa. Mainio asia.
Ei kaikki saa olla pelkkää urheilua, urheilulehdessäkään.

Fakkiutuminen urauttaa, ja nopeasti käy niin että kun kerran asia on läpikäyty ja sanottu, niin mitä sitä turhaan toistamaan. Lukija uskoo vähemmälläkin.
Senpä huomasi nyt Jukka, Rönkä, ja aloittaa lehden hirvestä, ei ampuja Juhasta, vaan hirvivaelluksesta ja sen intensiivisestä, aamusta iltaan ja öin, seurannasta SVT:stä.

Ett perspektiv on lehden ensimmäisen tarinan nimi.
Ruotsin televisio näyttää satoja tunteja keväisin toistuvasta hirvien vaelluksesta kesälaitumille. Siitäkös päätoimittaja saa kuulla kunniansa kavereilta:
- Hörhö mikä hörhö!

"3 över älven." Edessä huipennus 27. huhtikuuta: emo kahden vasansa kanssa sukeltavat hyiseen Ångerman-jokeen ja uivat sen yli.

Seuraa pohdinta, miksi Jukka-poika tuijotta moista. Tulee tulokseen, että se on rauhoittavaa, vangitsevaa, maagista. Vastapainoa hullulle maailmalle. Näkee sen että:
"maailmassa on muutakin koukuttavaa kuin rataa jonossa kiertävät formulat."
Urheilulehden päätoimittajalta paljon sanottu. Levikin vastaista työtä. Lehdestä ei tällä tavoin voi muodostua fakkituneiden urheilufanien nuolukiveä. Kai.
Pitänee pelkästään jo tuon takia liittyä vakilukijoiden joukkoon.

Ja onhan siellä Pekka Arffman, Lauran isä ja Pentsisten lapsen ukki, tuttu pelaaja ja pelinjohtaja Kiteen ajoilta. Arffman jos kuka tietää pesäpallon historian sisäpiireistä, on yhä pelin ytimessä - ja mikä napakkuus tekstinsyljennässä!
On siellä tekijöiden joukossa myös muuan RaimoSummanen, mutta hänestä ei nyt sen enempää - ettei se kuohahtaisi.

Eikä tämä kerrottu kehu ole tilattu mainos.




KIRJA-ARVOSTELUT

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti