Oli se silloin pikkuisena poikana, alun toisella kymmenellä, elämän tulevaisuus paljon epävarmempana kuin puolenvuosisataa myöhemmin. Nyt siis.
Isä kuoli tänään Pyhän Henrikin muistopäivänä, ja puoliorpona pala kurkussa ei huominen hääviltä näyttänyt, jos sitä oli olemassakaan.
Lalli teki teksosensa Köyliönjärven jäällä samana päivänä vuosituhat taapäin. Legendaahan osin se. Vaan eipä hontelon pojan isän lähtö: mitä totisinta totta.
- Voi Herra Jumala!
Kerrankin sanat paikallaan lausutut.
Vaan mikäs nyt enää: tulevaisuus eletty ja ihmisiksi oltu, sukua jatkettu. Sen kuin etiäpäin askelletaan, porskutellaan: hiihellään, lueskellaan, pötkötellään. Nautitaan rauhallisesta päivien kulusta.
Näinköhän niin hyvä tuuri käy jotta voi sanoa: kävipä säkä että sai elää koko elämänsä sotien välissä, niitä nahkoissaan tuntematta.
Jotta: Mikäs tässä - vaikka vettä niskaan ropiseekin. ❤👴💘👵👦👧👪
+4½°C 🏂 hiihdot 10 + 9 km/450 km/ € = 69 h
KIRJA-ARVOSTELUT
Eräs tuntemamme päätoimittaja kuvaili synttärihaastattelussa lähestyviä eläkepäiviään: "Kalastelen, lueskelen, ryyppäilen ja rakastelen."
VastaaPoistaEi hassumpi sekään ohjenuorana.
ej
Poistaturhoo kulunkii ja energian haaskausta tuo loppupuoli. :)
Ilimanko lehen nuukat omistajat antovat lopputilin ennen eläkettä.
Poistaej
Poistaeivät panneet kuitenkaan lehen etusivulle.