perjantai 22. marraskuuta 2019

Vuoden kynä

kirjailijan ja kriitikon kohtaaminen

Ukri ry on kirjoittajayhdistys Pohjois-Karjalassa. Ai, se onkin kirjailijayhdistys! näen kun selaan sen kotisivun yläreunaa. Tästäs näet: heti kun yritän olla asiallinen, lipsahtaa, joten jatketaan entisellä vähäasiallisella taikka asiattomuuden linjalla.

Oikeastaan se sopiikin vallan hyvin, koska tulin vain ilmoittamaan että vuoden kulttuuriteoksi eli Ukrin Vuoden kynän -saajaksi Pohjois-Karjalassa on valittu melkoinen veijari Turusta.
Ristiriitaako siinäkin?
Mitä vielä: valittu on paljasjalkainen joensuulainen, taikka nappulakenkäinen jalkapallofani, jonka idoli on Johan Cruyff. Erehtyi sitten vain lähtemään Joensuusta maailmalle ja turkulaistui sinne.

Eilisiltana Vuoden kynä 2019 jaettiin maakuntakirjaston Muikku-Salissa:

Ukrin Vuoden kynä 2019 palkittu Tapani Kinnunen
pj. Kanerva Vaakanaisen puhuttelussa.
Onnellinen oli hän muikkuilmein, sillä harvoinhan runoilija huomioidaan, saati palkitaan. Takana sentään kymmenen runokokoelmaa houkuttelevin nimikirjoin, kuten Tupakoiva munkki ja Pyhä kankkunen.

Itekin innostuin viimeistään sitten kun kuulin, että Tapani Kinnunen, s.-62, on viettänyt kaikki lapsuuden kesänsä meidän kylässä, tark. Paksuniemessä lähellä meijerin maisemia eli nykyistä palkittua Kesäkeidas-venesatamaa.

Siitäkös Tapani puolestaan taas innostui kun kuuli, jotta samoilta pitäjiltä tässä liikkeellä. Möi tai myi kympillä uutuuskirjansa ja kirjoitti voittokynällään sinkut eli signeerasi Päässä nykii uutuutensa ja pisti kaupan päälle vielä Kuumat raiteet, romaanitrilogian loppuosan - ihan vain siksi kun siinä siitä kesänvietosta enemmän ja kylän kirjastotädistä johon oli pihkassa.

Kun oli kaupat tehty ja kättä paiskattu, kuiskasin jotta varopa: - Mie oon SARVin jäsen.
Ei hätkähtänyt.

No mitäs nyt maailmaa kiertänyt mies pienistä.


6 kommenttia:

  1. Pohjois-Karjalassa onkin ollut melkoinen kirjavuor(s)i, kun yli 50 teosta ovat julkaisseet.

    Itekkin oon uhkaillut sukulaisia jo pitemmän aikaa, että teen runokirjan ja lähetän joululahjaksi. Sanovat jotta elä pijä kiirettä, entinenkin kirja on vielä lukematta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ej

      Nämä Muikun ekasatsissa paikalla olivat:
      Tapani Kinnunen, arkkipiispa Leo, Helmi Järviluoma-Mäkelä, Paula Sainio, Jouko Ahti, Jukka Niskanen, Eija Mämmi ja Pentti Stranius.

      Järviluoma oli kesällä edesmenneen miehensä Matti Mäkelän kirjaan perehdyttämässä

      Ois siinä arkkipiispa Leon vierellä yks paikka Erkillekin liiennyt, vaan josko ens syksynä. Tässä iässä toinna enää vetkutella. :)

      Poista
  2. Lämmin kiitos hienosta kirjoituksesta, palasin just Turkuun ja lämmittelen siskonmakkarakeittoa ja hörppäsen Aura-olutta päälle! RÖYH! Aura kyllä valmistetaan nykyisin Lahdessa, mutta tarttui mukaan tuosta lähikaupasta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. TK

      en nauttinut Auraa, mutta Kuumat raiteet imaisin nautinnolla tuosta noin vaan: olipa tuttua henkilögalleriaa! Sinulle henk.koht. Minulle nähtyjä joko livenä paikan päällä tai lasin läpi (tv-lasin), kuten vaikkapa Jenni Haukio.

      Päässä nykii jo - toivottavasti se Hannu Helin tulee sinne runoseminaariin, seurasin hänen blogiaan kohti kuolemaa aika tiiviisti aikoinaan täältä:
      https://helinhannu.wordpress.com/

      Poista
  3. Hienoa kuulla, että teksti kelpaa! Näin eläväinen blogi pitääkin tarkistaa aika ajoin muutenkin - tyylistä ei tingitä, se on parasta mitä kirjailija voi luoda, sen sanoi jo Raymond Chandler!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. TK

      nimenomaan tyylistä tinkimättä, vaikkei suurinta osaa miellytäkään! ;)

      Poista