torstai 25. heinäkuuta 2019

Komedia joka ei naurattanut

käit Ristissä siunaillen

Tästä melkeinpä ammatiksi tulleesta kesäteatterikiertelystä joskus näyttää saavan näppylöitä, kun ei muista suhteuttaa. Vaatimustaso nousee ja unohtuu, jotta harrastushan se heille, noille näyttelijöille siinä missä tämmöinen blogipottuilukin.
Näistä nyt pidä kummoisia odottaa: joskus onnistuu ja joskus mennään riman alta limbolla nokka rimaa raapien.

Sitten kun siihen vielä muuta sählinkiä, kuten katsomossa eestaas ravaavat kirkuvat lapset,  näytelmäkipaleen yhden esittäjän sairastuminen, paikkaajan puolimykkyys mikin asennusvirheen tähden. Harmillista tilannekomiikan ainesta koossa nokko.

Muuten komedia ei juuri naurattanut - näinköhän käsikirjoitus oli niin valju? Esittäjät jähmeissään liikkumattomina vakijäsenen puuttuessa?

Käänteitä, käänteitä olisi kaivannut, enemmän yllätyksellisyyttä. Liikettä ennen kaikkea ja miksei musaakin. Nythän olisi ollut repäistävissä, kun isäkin tilapäisesti naisenpuoli!

Noh, harvoin ne pettävät siellä. Ja kerran se vain kirpaisee. Ei lannistuta siellä eikä täällä.

Ja iltainen ilmaltaan mitä lauhein - mikäpä lopulta oli katsomossa istuskella, kulissien yli järven tyynestä väreilystä nautiskella.

 

KIRJA-ARVOSTELUT
*** 
myös

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti