No'vellitoistanta

menneiltä ajoilta, toukokuulta 2013 
siis yllätysloppu se vasta novellista novellin tekee, kerrataas

Jos äiti eläisi

12.05.2013 - 13:00 | hikkaj | rakkaus, koti, Local, lapsismi, ällös unta näe!

elätetään näin äitienpäivänä


 Helppohan hänet on kirjoittaa takaisin tähän näkyville:

- No mitä äit-Aino?

- Poikani poloinen, vastaa äiti. Silti ymmärtävästi, kuten aina.

- Kerro missäs olet ollut?

- Maahan laitoitte ja vaikka kannen lujasti kiinni ruuvasitte, mutta en minä sinne jäänyt.

- Vaan?

- Tuonne väljemmille vesille, sanoo äiti ja katsoo taivaisiin, viittoo käsillään yläilmoihin. - Mutta missäs täällä ovat Martta, Suoma, Hilja ja muut ikäiseni?

- Manan majoilla ovat kaikki paitsi Pankin-Aino. Aino on tasan sata, sinä jos olisit niin olisit 102 vuot ...

- Minähän olen.

- Niin mutta oikeesti silleen.

- Luineen ja nahkoineen tässä liikkeellä ollaan.

- Olit sinä kyllä monessa asiassa oikeassa tai ainakin jyvällä silloin kun oikeasti elit ja töppönen heilui. Niin kuin lämmitysasiassakin kun sanoit että vielä sitä itekin kumartelet patterin nappia vääntämässä pienemmälle, kun nauroin kun irronnutta nappulaa sormissasi pyörittelit. Tai kun aamuisin kuului vintille melkoinen jytinä kun lähdit sängystä liikkeelle ja lattiaa pitkin kuljit aamujäykin jaloin. Siitäpä ne sitten pian vertyivät ...

- Sama rata se on kaikilla vaikkei nuorena uskois.

- Niinpä näkyy olevan, ja jutut muutenkin kolotuksiin kääntyvät, pilleripuolelle.

- Minnekäpä se maailma siitä.

Vielä kirjoitan että tulehan toistekin ja sitten pistän tapaamiselle pisteen - tällä kertaa. Jottei kaihon puolelle, itkun puolelle kallistuisi. -Tulenhan minä, kun vain kirjoitat esiin, ehtii äiti vielä huikata ennen pistettä.

2 kommenttia

omavaraistuotantokirjoitusviikon kaikki kirjoitukset: I - II - III - IV - V

KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös