torstai 23. helmikuuta 2017

Siipirikko

7.8. -77 (su)

Helteisen päivän jälkeen.

Vielä äkkipikaisuutta, en tiedät valitettavastiko, löytyi minustakin.
Kävimme aamulla kahden lossin takana hierotuttamassa ja mustikkareissulla, jossa lepopaikan kioskilla palvelu pelasi kielillä:

- Wir haben zwei kilo poronkinkku aus Lihakunta.

Vissiin siellä kioskin myyjä palveli saksalaisturistia, meiltäkös väsymys vei kontrollin, eikä naurusta meinannut loppua tulla.
Mikäs mikäs, olisi vaan ostanut ja maitolaiturilta sitten hörpännyt tonkasta ilmaiset juomat.

Rankan päivä jälkeen pelasimme sulkapalloa ja viimeaikaisten tappioiden sarja näytti jo katkeavan, mutta vielä mitä! Maila katkesi, ei tappioputki. Vastustaja - semmoinenko oli veljestä tullut! - nousi selvästä tappioasemasta erän päähän  - ja silloin riemastuin!
Purin kiukkuni sulkapallomailaan, aivan kuten koulussa olen opettanut hakkaamaan nyrkillä tyynyä, kun oikein raivostuttaa. Iskin mailan säpäleiksi ja ruhjoin sitä maata vasten. Hain vanhan mailan liiteristä. Ja aloin jälleen hävitä. Lopetin.
Sanoin (karjaisin):
"Tämän kesän pelit on minun osaltani pelattu! Kiitos seurasta, Kokoa verkko ja vie talviteloille."
Verkko on vieläkin pihalla odottamassa uutta peliä; saa nähdä vieläkö pelaan vai pidänkö itsepäisesti päätökseni. En tiedä kumpi ratkaisu olisi parempi. Näyttäköön aika.

Levoton sisin ei rauhoitu, vaikka kuinka vertaan humalaiseen radioselostajaan, Raatikainen - Voitto vielä etunimeltään! Äijä viime viikko sitten lauantaina yritti takellella selostusta Suomen mestaruuskisoista juoksijoista juoksuradalla: nyt etenevät selät vastakkain... On siinäkin mies: mennä nyt miljoonan kuulijan edessä munaamaan itsensä. Mitähän mies nyt jälkeenpäin viikontakaisesta miettii. Outoa leikkiä.
Suhteuta asioita. Suhteuta. Hoen. Murheesi monen muun rinnalla ovat mitättömiä, häivää.


8.8. -77 (ma)

Pitkästä aikaa tunnen olotilani taas täysin rauhalliseksi. Puhtaissa lakanoissa makailen aitassa, loppukesän lämmöstä nauttien.
Tänään emme enää pelanneet sulkapalloa; juoksin neljä kilometriä ja näin kuolleen kyykäärmeen tiellä. Vasemman käden kynnenaluset ovat mustikassa, eivät saunassa puhdistuneet.

__________
*** myös


10 kommenttia:

  1. Ei Voitto hutikassa, muuten vain...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. EJ
      eikä ainakaan Voitto pääasia vaikka päissään.

      Poista
    2. Vaikka suattaa se selostaminenkin joskus vuatia toopinkia. Eikös se Noponenkin?

      Poista
    3. EJ
      Tiilikais-Pekka, Kukkos-Anssi, Häyris-Höyry, Suominen ... tähänkö loppui Juominen!

      Poista
  2. Hyvä luonnonilmiöitä tarkkaileva väki

    Jäi mietityttämään tuo mustikkaan tikahtunut kyykäärme, jolle oli kehittynyt vasemman käden kynsiä.
    Toki hyvät olemassa, kun mustikoita riipii. Mutta ei ollut terveellistä semmonen ahmiminen käärmesrukalle !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voksi, sir

      liekö vielä kaiken kukkuraksi kiärme kuolleena saunonu!

      Poista
  3. Olettepa heittäytyneet aivan villeiksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mp
      vähän kuin oppilaat tunneilla... kun open käsittelemä asia ei kiinnosta tippaakaan. :)

      Poista
  4. Tavat ei ole siis paljon jalostuneet sitten 70-luvun kun Akilla on betonilippari silmillä Berliinissä. Käsittämätöntä kertakaikkiaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mp

      vastahan joku kokkari kansanedustaja Sampsa ja pari naisministeriä hortoili eustuspaikoilla juovuksissa
      (http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/lehdet-kaksi-kansanedustajaa-poistettiin-juopumuksen-takia-illallisilta-ruotsissa/6175186).
      Ja varmaan oot kuullu myös Kaursimäkeen verrattavien taideläjien, Saarikoski/Salama, railakkaasta edustamisista.
      Toki saahan sitä ottaa, mutta onko pakko mennä 'paikoille'!
      Suosittelen kirjaa tän ammattiyhdistyspomon Risto Kuisman elämänmuutoksesta: Takaisin terve elämä.
      ks. http://www.ristokuisma.net/index2.htm

      Poista