torstai 8. joulukuuta 2016

Ohuita ja paksuja - kirjailijoilta

Hämeenkatua ne ovat käveleksineet nämäkin kirjailijat, kuka ennen sotia, kuka sodan päätyttyä:
  • Viita
  • Oiva Paloheimo
  • Eila Pennanen
  • Ville Paula x
  • Linna
  • Reino Mantere x
  • Yrjö Jylhä
  • Auni Nuolivaara
  • Ilpo Kaukovalta x
  • Elsa Tervo x
  • Viljo Kajava
  • Alhovuori x
Ennen Reijoa ja Kallea. Rastitin nimet, joita en ole lukenut, en kuullutkaan heistä.

On tuossa luetteloa jo nokko. Vaikka monta nimeä vaille jääkin.
Päätalo nuo luettelee Muuttuneessa selkosessa opettajan leskirouvan ja kirjaihmisen Anni Vaalamon kanssa turistessaan. Yksi painava syy Kallen Tampereelle hinkuamisessa olikin alun perin, josko Tampereella aukenisi paremmin kirjailijatie. Eihän Taivalkoskelta ollut kirjailijoita lähtenyt, minkä nyt Eino Railo oli käynyt Pesiön pappilassa syntymässä.
Joten kohilleen sattu aanat!

On kirjailijaksi muuntuminen onnistunut myös muualla.
Ihan piti kaivaa luettelo esille, kuinka monta kirjailijaa on syrjäinen Pohjois-Karjala liipannut jollain lailla kirjailijataipalella. Jotta ovatko muutakin kuin Turuset, Lappalainen, Pulkkinen, Puhakka, Tikka ja Varis lehahdelleet jossain vaiheessa näillä vaaroilla.

Pohjois-Karjala           
 
 
Komia on luettelo, jonka Sampo tarjoaa.
Painakaa vain nappia ja nimeä niin johan täsmentyy.  Muttei silti tarpeeksi pitkä lista ole pitkäkään lista, sillä Pakarisen kohdalla on vain Älähän hättäile Pertti ja joku Eino. Eläkä EJ hättäile, mukana oot!
Kopaskaapas!

13 kommenttia:

  1. En oo ennen tämmöstä sampoa nähnytkään. Suapi hävetä silimät piästään, ei seuran takia vaan mitä on tullut mökellettyä. Että satavuotiaana vielä kirjotan...

    Kun ei synny ennää seitenkymppisenä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. EJ

      ja tämän kautta voit korjailla ja täyvennellä tietoja vaikka kuvalla:
      http://www.kirjasampo.fi/fi/node/3037#.WElxmsu7q00

      Van hetun loppuosaa eläkä pankkikortin tunnuslukuja lähetä. ;)

      Poista
    2. Vuan elähän mittään, minä riitikon uraa nyt yrkäilen. Suattas olla turvallisempaa.

      http://erkkijormanainen.blogspot.fi/2016/12/ahma-ja-lynx.html

      Poista
  2. Hyvä kriittinen kirjoittajakatras

    Se on kriitikon homma sikäli niinku turvallista, että ite ei tartte mitään tietää eikä osata, kunhan toisia kehuu eli moittii.
    Kannattaa vielä kerran harkita, jottei mee oma kunnia.
    maine toki voipi kasvaa ...

    Vähän sama juttu kuin on tuo urheilutoimittajan työ. Ite saa olla vaikka minkälainen läski, ettei yhtä kerrosta jaksa portaita kiivetä, mutta rapakuntoisiksi moittii nuoria miehiä ja naisia, jotka vetäsee kuupperissa viistonnia.

    Tai ammatiyhdistyspomo, joka muka duunarin asialla niinmaan pirusti on, veikkei tiijjä mikä on ruuvvimeisseli.

    Taikka terveystieteen tohtoori, joka on päässy ministeriksi;
    jotta " kaiken maailman törpötkin ne luulee olevansa vaikka mitä, mutei ne oo ku hemmetin moisia sössöjä vaan ... " !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voksi, sir

      'ei tartte mitään tietää eikä osata'

      Ooppa vaiti!
      Pitää riitikon, varsinkin Sarvin jäsenen, höm... öhöm, hallita vielä kummalisempi, jopa laajempi termistö kuin liäkärlöihen.

      Kuuntelepa:
      alliteraatio, fragmentti, konnotaatio, tekstuaalinen transmissio, auktorisoidut sekä indifferentit variantit,
      gener...

      Vieläkö oot siel...???

      Poista
  3. Vaikka tiijjä tästä turvallisuuvesta. Edellinen kriitikon ura vuosikymmeniä sitten piätty, kun ehotin Mauri Sariolalle nooppelia. Piätoimittaja kehotti harkihtemaan kuten Ruupeniakin taannoin. Onneks Ruupen löyti liäkärin, joka osasi kirjottaa sairaslomaa.

    Mihinkähän tämänkertanen uraputki tyssevää?

    VastaaPoista
  4. Hyvät terminologiekspertit

    No, tuo termi indifferentti variantti on jostakin tuttu ...
    Ai niin, se yks Risikko on auktorisoitu semmoseksi ... ihan alliteratiivisesti.
    Aina on konnottamassa sen paperirisettifragmentin äärellä sitä sähkölamautintaan !
    Tämän viikon Tekstuaalisesta Transmissiosta geneerisesti kun satuin asiasta lukemaan.

    EJ:lle vielä kysymys : No harkihtelitkos ?
    Postuumistihan ei nooppeleja jaella, joten nyt sopis harkita uuvvestaan.

    VastaaPoista
  5. On selevinnyt, mihin kriitikon uraputki meikäläisen osalta tyssevää: en hallihe noita sivistyssanoja.

    Voksille vastaan, että en. Jos piätoimittaja harkihtemista ehottaa, se tarkottaa, että asia on jo päätetty. Sariola ei saa nooppelia.

    Nykysin en harkihe ennää mittään. Seitenkymppinen kelepaa kun resitentiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Veljestö
      - 7-kymppinen kelepaa enää ressaks, sanoo EJ, ja hj jatkaa: - ja sitten saa horista niinku Rumppi vaikka että Suomen kansa on hieno kansa, vaikkei sillä mitää kosketuspintaa oo. Vai kävikö se nuorena Porin jatsiloilla?? Tokkuroimassa.

      ps
      huomasittehan melkein jo kirjallisuuskriitikollekin sopivan sanan kritiikkiin: kosketuspinta.

      Poista
  6. Hyvä hienon kosketuspinnan väki

    Nuissa on santapapereitten kosketuspinnoissa semmosia, joitten tunnuksessa on erityisen vaikeita numeroita, joita ei suomalaiset poikakoulukkaat eikä Trumppikaan taijja ees tuntea.

    Ultrahienot on numeroitu P 1500, P 2000 ja P 2500.
    Siinä kaikkein hienoimmassa on hiekkajyvästen tai oikeastaan piikarbidijyvästen kokoluokka alle 10 mikrometriä. Elikkä erytrosyyttien kokoa.
    Kielipuolille selvennykseksi, että erytrosyytti on syvistysnimike punaiselle verisolulle.

    Tätä se Trumppi varmana tarkotti, ettei vapise Vaasan veri, kun on erytrosyytit niin tukevasti kamarassa kiinni ja väki niin hienoa, jotta suorastaan bättre folkia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voksi, sir
      nehän voi kohta myyvvä niin hienoa paperia, joka muka on santapaperia!

      ps
      hiihtämättömille tiedoksi: santapaperia käytetään myös 'pitovoiteina' suksissa.

      Poista
  7. Hikka suatto tarkottaa näitä kirjallisia kosketuspintoja:

    http://intokustannus.fi/gustafsson-laura/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. EJ
      no nyt ymmärrän minkä tautta yrität ängetä väenvängällä riitikoks!
      Vaan yks kuva voip valehella enemmän kuin tuhat sanaa.

      Poista