ja alkas haukkua, napostellen repostella, vai jatkaisko entisellä linjalla - enämpi kannustavalla.
Pukkaa vaan yhä mieleen se kesätoimittajapoikanen maakuntalehdessä parikymmentä vuotta taapäin. Tämäkös kiersi kaikki maakunnan kesäteatterit pahaksi pannen, lättänäksi lyöden, juurikaan mitään hyvää löytämättä.
Eipä tainnut huomata taustoja saati harrastustoiminnan idistä.
No se oli ja meni. Eikä tainnut haavoittaa muita kuin minua lukijana, joka ei takuulla, ei kirveelläkään näyttämölle astu: on siellä työn puolesta palloiltu kyllin niin että enin live-esiintymisvimma on tyydyttynyt.
Joissain eli kaikissa esityksissä parasta ja tosi nautinnolta tuntuvaa on ollut kun ei ole itse tarvinnut mennä kateederille, eli on saanut katsella valmista ja olla vaan.
Ja nauttia kauniista maisemista.
Niin kuin eilisiltana kumpuilevaa kypsyvän viljan tähkittämää maisemaa: peilityyni lampi alla - lämpöä ilmassa, lempeä näyttämöllä, ystäviä vierin.
Ja muutakin sutinaa kahden kalastajarouvavelhon näyttäessä kaikki taitonsa. Ilmeikkäitä nämä ikikset onkivapojensa, verkkorisansa kanssa tötterehtiessään. Eivät ne mitään idiootteja olleet vaikka marketjohtaja niin väitti. Naurettavia kyllä. Ei - idiootti oli tuo pisnesmies Ruutanan-saatana itse! Ei pienintä myötätunnon häivääkään kanssaeläjiä kohtaan pystynyt tuntemaan tämä äfäärimän.
Oli muuten viimeinen näytöskerta, siksi turha tämän enempää siitä musiikillisesta komediasta turista, koska ette te kuitenkaan enää sinne voi mennä iloitsemaan ja riemuitsemaan.
Joten en edes aikaa, en paikkaa kerro.
Kuvan räpsäytin, senkin väliajalla kun tekijänoikeudet edelleen kieltävät esityksen äänittämisen ja kuvaamisen. Niin ja tuon salakuvan yllä.
Heh, muistanpa hyvinni kesätoimittajapoikasen. Kiteellä oli kulttuurilautakunnan puheenjohtaja alakanut juuri pöngittää poliittista tulevaisuuttaan puuhaamalla suurella summalla veronmaksajien rahoja Pajari-näytelmän ja kesäteatterirakennelmat Hutsinputsin kuusikkoon. Pahaksi onneksi sattuivat juuri silloin se kesätoimittaja ja jumalaton itikkakesä. Farssi ja fiaskohan siitä tuli. Paikallinen viaton aluetoimittajapoloinen sai haukkuja vielä viijen vuuven piästä. Silloin teatterirakenteet olivat jo kaikin puolin lahonneet käyttämättöminä. Lautakunta puheenjohtajineen oli niinikään vaihtunut ja kesätoimittaja pötkinyt etelään.
VastaaPoistaEJ'
Poistalie männy sieltä paikallislehteen, ymmärtämätön, kun pian oli painanu eli oikassu lehteen omin päin Helsingin-retkestä Mikkel'kualille -ilimotuksen Mikkeliin kualille -ilimotukseks.
Vain toinperrään, ihan näin kahen kesken, miltä se näyttää kesäteatterin tila nykysin täällä päin? Ovatko ottaneet oppia muinasen kesäheinän rittiikistä?
PoistaEJ
Poistano, miten sen nyt ottaa, mitä lähtee pyytämään. En oo vielä tavannu semmosta näytelmää jossei jottai hyvää ja kutkuttelevaa.
Kokonaisuuksia jos kahtelee niin sitten suattaa olla jurputtamista.
Mutta ei pijä männä valammiiksi suuttuneena.
Pistänpä ristiksesi kysymyksen arvattavaksesi: Mistähän päin P-K:ta löytyy nuin kopsakoita mimmejä ja yläsalakuvan lampimaisemia?
Nyt panit pahan, mulla ei oo paljo kokemuksia kesäteatteripaikoista. Mimmit ovat niin ainutlaatusen ja kohtalokkaan olosia, ettei joka paikassa tapaa, vuan en arvaa silti.
PoistaEJ
Poistakiusaanpa vielä Sinnua niinkun paarmat minnua, enkä helepolla päästä vaan pyydän tutkimaan ed.kommentin kysymystä tarkemmin etenkin sitä edeltävän johdannon toista sannaa niin piäset leipäpitäjän yhelle kylälle.
No nyt, Ristin kesäteatteri. Kyllä leipäpitäjän tunnen.
PoistaEJ
Poistasielläpä!
Siellois ollu sulle tarjona kaks kalastajarouvaa kalakaveriks, varsinaisia ongenonkijoita.