CCCP - Venäjän rajalla piipahdus

Tahtoo vielä tuo Neuvostoliitto kummitella, sotkeutua Venäjään ja siis toisinpäin, markat sentään ovat jo euroja, mutta ruplat pysyvät ruplina.
Aina pikkuinen sydämen sytkäys ja selkäpiin raapaisu käy kun taulussa lukee RAJAVYÖHYKE ja jo aikaisemmin kun sinisessä taulussa Tohmajärven yllä SORTAVALA.

 

 

Vaikka peräti tuttuja ovat paikat ja käynnit toisella puolella rajaa: parikymmentä vuotta sitten, kun raja aukeni ja omin voimin pääsi kylättelemään Laatokan reunoja, niin ihmetyttihän se miten erilaista kylissä oli.
Lehmien vapaa kulku kylän raitilla oli jotenkin koomista, varsinkin ne liukumiinat.

Vaan vielä jää viisumista kiinni käväisy isommalla puolella bensan/dieselinhaun yhteydessä; toinen jää rajalle odottamaan kun toinen käväisee puolihintapolttoaineet muutaman sadan metrin päästä. Tai käväisee ja käväisee: joskus kuluu tunti joskus viisi.

Siksi on viisainta jäädä suosiolla jo rajabaariin istuksimaan, ettei tuuli ja tuiverrus kampausta sekoittaisi tai pakkanen pelottelisi.

Venäläinen nainen näkyy tämänkin puoleista baaria pitävän, ruokaa ja virvokkeita, kauppa samassa. Bensatankeilla ei tällä puolella kahden tunnin istumisen aikana käy kukaan; no - kukapa niin tyhmä!

Istumme ja odotamme: parissa tunnissa tällä kertaa on tankki sekä sallittu kympinkanisteri täytetty, rajamuodollisuudet hoidettu.

Viisi litraa kuluu polttoainetta hakureissulla eli 5 x 80 senttiä = 4 €.
Eli karkeasti laskien Suomen satasen tankkauksen sijasta puolet maksaa Venäjän dieselin tankkaus.

Säästyneellä viiskymppisellä voi vaikka lotota tai ...