Evita

emme toki niin kevytkenkäisiä ole, että pelkästään viihdytyskiertueella olisimme olleet - pois se meistä.

Kyllä se kaiken kaikkiaan oli tämä joka matkamme määrä:

 Eikä ensimmäistä kertaa:

 Tarton Vanemuine-teatteri Nokia Kontserdimajas Tallinnassa.

 EVITA!

Nyt tuonne ylös ruskan värjäämän puistikon taakse Jyväskylän kaupungin teatteriin kipinkapin kiertotietä käyden Samaan!

EVITA

Hiukka pienemmällä esittäjämäärällä estradilla SAMA.  

Hyrisyttihän se jo ennakkoon moinen, sillä muistin, että näin siell Tallinnass silloin eläkeiän kynnyksellä opelle kävi kylmät:

"Ilta on hieno ja tunnelataus sen mukainen. Jo toisen näytöksen alkupuolella, kun suuri kansanjoukko ylistää Evitaa myrskyisämmin kuin Perónia itseään, alan tunnustella, vaimolta kysellä että flunssankehnoko puhkeamassa kun niin syvältä kurkkua kaivaa ja värisyttää, kunnes alkaa soida laulujen laulu Don't Cry for me Argentina, niin jopa älyän että syvä tunnehan se vyöryy iskee ylitse, räväyttää salaman kirkkaudella, voimalla, väkevyydellä ...

Sepä siitä. Tarton Vanemuine-teatteri on käynyt lävistämässä melkein-eläkkeelläolijan, miltei raadoksi räväyttämässä."

No nyt ei aivan noin syvävesiin joutunut näiden jyväskyläläisten käsittelyssä / vieminä, Hän, tämä eläkekonkari, vaikkei paljon puuttunutkaan: Ylen taitavia olivat esittäjät, ylen taitava pukuloisto ja lavastus ylipäänsä. Ennen kaikkea ne korkeat joonialaispylväät saivat ensi ihmetyksen: kätevä, kätevä puuseppä heillä.

Che, Miika Laakso, oli luotettavan oloinen linkki ja selkeäsanainen parjaaja siinä edessä, välissä näyttelijöiden ja yleisön. Hän se selvitti, että älkää hyvät ihmiset, kansa, uskoko tuon naisen tai tuon everstimiehen puheita - se feikkiä on, tuhoon tuomittua itsekkyyttä.

Esityksen tähti, suorastaan! 

Ei Evitassakaan, Saara Jokiaho, valittamista, loistavimmillaan siellä ylhäällä kimaltavana presidentin vaimoksi kohonneena; no, ehkä rahtunen lisää kokoa, jota taas oli kyllin Juanissa, Juha Valkama.

Ai niin tämä oli musikaali, eikä musiikista vielä mitään mainintaa siksikään, koska se toimi ja vetosi - tosin korvia koettelevan kovalla toistui ääni. Vaikka eläkeläisen kuulo jo heikentynyt, niin silti. Ainoa miinus siis. 

Ikälisä ja lisääntynyt elämän kokemus sen tekevät ja selittävät, eikä esitys, jos tällä kertaa jäikin kurkunkaivuu kokematta. 

Jyväskylän kaupungin teatteri: Evita

Irtiottosarjaa IV

ei jatk.

ed.

omat  KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä