keskiviikko 25. elokuuta 2021

Muurin varjossa

Pohjustus:
Tais olla vuonna 1993, kun juostiin Berliinissä maraton. Heleppopa oli syyssäässä juoksennella, kun sai juosta tunnin verran hitaammin kuin tavallisesti: 4.30 oli tavoiteaika tuolla vaimosellain ensimmäisellä ja viimeisellä maralla - ja kun Ku'dammilla pommitetun kirkon rauniotornin juurella maalissa oltiin niin pikkusen alle näytti kello. Sehr gut!

Itse asia:
Esko Karppanen: Muurin varjossa
Atrain&Nord 2021
linkki
Romaani aikaväliltä 1961-1989. Romaanin päähenkilön Jukan lapsuudesta itäisessä Suomessa, jolloin maalle kantautui leikkien lomassa tietoja maailmalta, muurin pystytyksestä Berliiniin. 
Muuri sittemmin kummittelee mielessä ja muurittaa eli symboloi oman elämän monet ahdistukset, joista polttavimpana: kuka oikea äiti on? Tädin, isän siskon ulkonäkö kun täsmäisi ulkoisine olemuksineen, varpaineen kynsineen kiharoineen, paljon paremmin. Eikä oma seksuaalisuuskaan taida ihan noin vaan ohitettava asia olla.

1989 haudataan äiti, Jukka on muuttanut Berliiniin Jürgeninsä luo ja palaa lapsuutensa maisemiin hetkeksi. Samana päivänä muuri murtuu Berliinissä. Oma Jürgen tiedottaa asiasta.

Päätelmä
Taitaa hautajais-/muurinmurtumispäivänä moni asia loksahtaa kertaheitolla kohdalleen.

Varoitus:
Ensimmäisellä lukukerralla voimakkainta lukukokemuksessa on alkuperäinen maalaiselämä kaikkine lämpimine ja kalseine vivahteineen. Ja kummastelu, miten unikuvat sun muut 'hortoilut' rikkovat lukuelämyksen. Toisella lukukerralla niiden symboliikka alkaa avautua.
 
Loppulitviikki:
Vaatisi kolmannen lukukerran. Vaan se taas ottaisi saman ajan kuin maraton vuonna 1993 Berliinissä. Niitä jalkoja ei enää ole.

Kirjavinkeissä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti