joita piti, pakko mikä pakko, lukiossa lukea.
Kalevalan Kullervo-runot, Seitsemän veljestä, Punainen viiva, Yölento, Helmi, Ystävyyden talo, Tulitikkuja lainaamassa, Hiroshiman kukat, Musta poika, Tanguy, aikamme lapsi, Kitara, Rauhanpiippu, Sivullinen ...
Kiantoa jos Steinbeckiäkin, Huovista del Castilloa, Lassilaa Hemingwaytä.
Niin ja Gogol, Nikolai, Kuolleine sieluineen, tuntui todella kuolleelta - todella!
Vaan myöhemminpä, aikuisempana - eipä sen voittanutta!
Niin voi keikahtaa kaunomaku nurinniskoin. Nenästä Mielipuolenpäiväkirjaan, Päällystakista Reviisoriin - mitä herkkuja!
Stop. STOP!
- Lopettelepa jo moinen jonninjoutava vähäinen huutelusi ja palaa asiantuntijoihin, tartun itseäni niskasta ja tähän kirjaan:
Kirjapaja 2021 |
Siinä Suomen kulttuurikaappi Hannu Mäkelä tuhansien kirjojen lukijana ja satojen kirjojen kirjoittajana valikoi summamutikassa omat suosikkinsa, mm. nämä:
- Brautigan
- Carpelan
- Böll, Polttila, Ôë, Brookner
- Haavikko
- Tabucchi
- Pushkin
- Janssson
- Sinervo
- Naipaul
"Luulen itse, että kirjoja tullaan kyllä myös painamaan aina. Seuraava kriisi saattaa sen sijaan kohdata sähköisiä palveluita, koska mikään ei näytä olevan helpompaa kuin järjestelmien hakkeroiminen ja kaataminen. Sen viimeaikaiset tapahtumat (mm. Vastaamo, Google, Spotify) osoittavat. Ja vaikka sähkö loppuisi, puuta jatkavat kasvuaan. Ne kasvavat silloinkin, kun ihmisiä ei enää ole."
Akateemikko Hannu Mäkelä, ylihuomenna 78 v. kuva Auli Närevuori-Mäkelä |
Aloitin juuri Mäkelän Lukemisen ilon. Voi miten hyvä kirja! Meille noiden aikojen lapsille monellekin kirjat tarjosivat pakopaikan ja suopeamman maailman. "Niistä rakentui kestävä selkänoja, jonka avulla pysyi hakatessakin pystyssä."
VastaaPoistaMM
Poistaja yhä pysymme!
Sinäkin, vaikka epäilit jo vaikka mitä koronaa. :)