huokas ukki kun lapsen lasten kanssa telusi monen monta päivää. Välillä piti kesken kaiken kiireen oikaista itsensä, vakkautua omaan rauhaan, jotta taas jaksaisi mekastaa.
Päivät pääksytysten pärskyteltiin.
Iltaisin lämmitettiin sauna, päästiin hellettä pakoon. Saunan jälkeen ei helle tuntunut missään.
Imaistiin iltapala ja köllähdettiin yöpuulle Unton yöpuuhia ihmetellen: Unto ei saanut yöllä nukkua, mutta päivällä oli pakko!
Sitten selvisi, että Unto olikin pöllönpoikanen, jonka isä toi Pikkuisen munasen kanssa yökotiin helikopterilla joka ilta töihin mennessään. Ja aamulla, kun työt loppuivat, haki Unton ja Pikkuisen munasen kotiin. Kerran Untosta yön aikana oli tullut isoveli kun munasesta oli putkahtanut Pikkuinen pöllösisko, ja kopterin kyytiin lehahtikin kaksi matkustajaa.
Harmi vaan kun kotona, melkein heti, piti ruveta päiväksi nukkumaan, jotta taas yöllä jaksaisi yökodissa puuhailla, puissa kiipeillä.
- Hyv'' yötä, toivotti ukki luvut luettuaan.
- Hyvää huomenta! kuului vastaus haitarisängystä.
Ja kohta jo syvässä unessa oli koko lukusakki.
Siitäpä päättelemään, mikä on totta ja mikä satukirjan satua!
Kirjavinkeissä
Kiva kirjoitus kesäpuuhista pienten kanssa.
VastaaPoistaMeidän Unto-vaari on ryhtynyt kertomaan iltasaduiksi juttuja omasta lapsuudestaan, suosikkeja ovat "se kun Vaari pienenä putosi puusta ja loukkasi häntäluunsa" ja "se kun Vaari pienenä leikkasi Misse-kissan viikset". Minua ei enää hyväksytä sadunlukijaksi, kun Unton kertomukset ovat kiinnostavampia.
mm
Poistasen ajan pojilla melko karskit leikit ja uhkarohkeudet - useinkin.
Muistan itsekin kun poltimme setän saaren ja ryöstimme pankin ja mummolaan kävellen menevältä ohikulkevalta tytöltä sieppasimme mummolle viemispussin, jossa oli keksejä.
Sitten vielä uhkailimme: - ET saa kertoa kenellekään, olemme poliisin poikia. :(
Onneksi aikuisena en ole sortunut moiseen rötöstelyyn. :)
Pitäs ihan kaivella blogeista, varmaan jossain olen noista kertonutkin.
Noista vanhemman sukupolven lapsuuden ajoista pitäisi kirjoittaa lapsille kirjoja, niin erilaista ja suojellumpaa lasten elämä nykyään on.
PoistaUnto on myös poliisin poika, vielä tänä kesänäkin, seitsenkymppisenä, hän uhosi Tori.fi -kiikarikaupassa petkuttaneelle, että kannattais lähettää se kiikari, koska hän on poliisin poika.
Varsinaisia seikkailukirjoja niistä saisi, ja äidit isät olisivat kauhuissaan, jotta eikö ne tuon vertaa välittäneet, mikä johtopäätös tosin ois harhalla.
PoistaMe oltiin nykytermein valepoliisin poikia. Untolla sentään totta toinenkin puoli. :)