Laurin lähtö
su maili 26.7.2020 9.58
Siskoiseni,
tässä vahvistus vielä Hesarista kuvana:
Luin vastikkään Hilja Haahden koskettavan todellisen runon kun Hiljan mies Ilmari Krohn lähti:
On ikävä
Niin haikean ikävä mulla taas,
kun lähdit kauaksi pois;
on niinkuin kuulisin astuntaas,
ja äänesi hellästi sois.
Miten kestin menneet kesäiset kuut?
Kuin unta kaikki on vain.
Minä toimin ja kuljen niinkuin muut,
vaan poltto rinnassain
ei sammu, yltyy. Tänäänkin
kävin pöytähän yksinäin:
edes hetken jos kasvojas katsoisin
ja viipyisit vieressäin!
Sinä rakkaani, osasi autuas on,
sen tiedän ja suonhan sen.
Et palata voi, mutta rukoilen,
että jaksaisin, kutsua vuottaen,
eikä portti painuisi lukkohon,
kun kerran kolkutan,
Ah, Herrani, avaathan.
Varmaan kuvaa tuntojasi.
Soitellaan illalla.
velj
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti