torstai 25. huhtikuuta 2019

Kolmas mustakantinen kirja luennassa

käsikynkkää Konkan kanssa Pietarissa

Ensimmäinen
Toinen
ja
Kolmas kerta: Musta passi, Tammi 2001. (Kirjavinkeissä)

Kateellisena luen:
"Näen ikkunasta kolme siltaa, mutta tälläkin kertaa jäi näkemättä, miten ne aukeavat yöllä ja päästävät laivat liikkumaan Nevaa pitkin. Ja jäi myös näkemättä Pietari Suuren silta, jota pitkin isäni niin monta kertaa kulki kotikylästä kaupunkiin ja takaisin. Mutta ehtiihän sen ylittää jonkin toisen kerran. Vielä viimeinen katse Pietarin torninhuippuihin, jotka kuoriutuvat udusta, ja sitten olen valmis lähtemään. Iisakin kirkon muhkea kupoli kimaltaa, viri rikkoo Nevan taivaan peilin.
 Pietarissa 1.10.2000"
Anita Konkka
Koska
"Meidän ikkunastamme avautui tyly näkymä: valtavaa vaaleaa modernia tasaista seinää koko ikkunan leveydeltä, jota ei lystikseen katsellut. Olisi ollut edes tuota entisaikojen muhkuraista komeaa kiviseinää, jota kaupunki tulvillaan. Näkemättä jäi Nevan siltojen nousu, tällä kertaa, vaan onhan nuo nähty yhtenä valoisana kesäyönä. Ja kaikki sillat on muutenkin tarkkaan vakain askelin ja katsannoin ylitetty, ei siinä mitään. Ja nythän olivatkin tarkemman tarkastelun kohteina Jusupov, kanavat Moika ja Fontanka sekä punaisen ykköslinjan komeat metroasemat, Avtovo kuin kirkkosali. Kukapa se aikaansa huoneessa istumiseen tuhlaa. Eikä meillä ollut torakoita kuten Anitalla Sankt Peterburgissa. Sitä paitsi me löysimme metroajelun toisessa päässä Suomen asemalle noustessamme oitis Leninin patsaan, josta Anita kirjoitti: "Kun ylitin tänään Liteini-sillan, huomasin, ettei Leninin patsasta ollut vietykään rautaromuttamoon. Patsas seisoi Suomen aseman edessä, mistä ojensi kättään Nevan ylitse kohti kaupungin keskustaa, ja vähän matkan päässä pilkottivat Krestyn vankilan synkänpuhuvat tiilimuurit. Kesällä en ollut huomannut patsasta ---"
Pietarissa  22.4.2019"
hikkaj
 
Avtovon metroasema
 
Anita Konkka on kirjoittanut Mustan passin sedästään, Venäjällä ikänsä asuneesta Eerosta ja tämän pakonsanelemasta rauhattomasta vaeltelusta pitkin ja poikin laajaa sosialistista Neuvostoliittoa. Mustalla passilla ei liikoja valtuuksia tahi oikeuksia ollut.
Ennen kuolemaansa Eero oli lähettänyt Suomeen 23 kasettia veljensä Juhani Konkan tyttärelle kirjatarpeisiin. Anita uhrautui Eeron aikaisemmasta patriarkaalisesta tuomiosta huolimatta: "vaikka Anita onkin kirjailija, ei häntä voi verrata isäänsä."
Täytyypä lukea isä Juhania seuraavaksi - jos se vielä antoisampaa on kuin tyttärensä.
🏂 hiihdot 17 km / 1000 km//€ = 146 h
KIRJA-ARVOSTELUT
*** 
myös


7 kommenttia:

  1. Kiitos, hauska vertailu ja blogijuttu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anita

      mukava kun minulla on asiantuntevia lukijoita!

      Poista
  2. Mitenkä tuolla eksymättä, kun tahtoo täällä kotimehissäkin toisinaan kilometritolokulla heittää?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ej

      siellon hyvät opasteet oikein kyrillisin kirjaimin! Mehässä ei oo.
      Katopa tuonkin kirkkoa muistuttavan metroaseman keskikohtaa: informaatiotaulu. Eikös sovi hyvin väriensä puolesta ja muutennii tuohon miljööseen? Kyllä löytyy.

      (muuten nyt tuli talaven hiihot täyteen; huitasin äsken puolhuolimattomasti vielä kympin. Joka kerta sitä haikeinmielin jättää mehtäpaanan, kahtoo taaksesa jotta vieläköhän ens talavena jalaka kapsaa ja terveys antaa myöten - viimesiä viijjään joka tappauksessa.)

      Poista
    2. Pylyväät muistuttavat suomalaista tukkimehtää.

      Onkohan viimesellä kympillä ollut lunta?

      Poista
    3. "Onkohan viimesellä kympillä ollut lunta?"

      Tuntematta paikallisia sääoloja, epäilen, että toveri Hikkaj:lla on pari pakastinta täynnä lunta.


      T. Juha

      Poista
    4. voi poijjaat!

      tuolla on kahensaan metrin suora mehtäautotie kuusten katveessa, ain yhä tuolla!
      Vaan paremp vissiin jo nostaa suksineuvot aitanvintille, jottei aiheuta raumoja seuraajille siell kaukana ja täällä yltöhollilaisille.
      = ks viime vuotinen kuva!
      = http://hikkaj.blogspot.com/2018/05/toistatuhatta-kilometria.html
      (nyt lunta vielä lähempänä kuvan etureunaa)
      Meditaatioretkiä ne kaikin on.

      Poista