sunnuntai 17. maaliskuuta 2019

Sunnuntaiaamuisin kirjoittamatta

Voiko?

No ei oikeastaan, mutta kun oikein pakottaa niin voi. Eikä pakotus tarkoita jotta jotain jäsentä kolottaisi. Mielensä hallintaa se tarkoittaa. Mindfullia, eli sitä Pakkalan stiiknafuulia.

Kirjoittaapa korvikkeeksi sitten täällä potulla näkymättömiä, vaikka muille kentille, muihin avaruuksiin omiaan, kuten tänä aamuna Bittiparatiisiin tämänlaisen taivastelun:
'eikös se oo vähän samaa eli yhtä hölömöä kuin tää nykynen renti poikain ja tyttöin myyvvä RAHASTA maat ja mannut, talot ja pellot ja järvenrannat niile joita vastaan heijjän isäsä taistel?

Eipä silti: näin urheiluavustajana ihmettelen koko piä ymmyrkäisenä tuota Suomen lentopallomaajoukkueen valmentaja Sammelvuota, jota isänmaallisempaa ihmistä ei hänen aikasemmin näytösten mukaan ei oo: Nyt yhenäkin haluaa muuttua venäläiseks! Jotta pääsee Venäjän lentopallomaajoukkueen luotsiksi.


Monestako ruplasta sie oisit valamis myömään nahkas, vaihtamaan ihtes itäkansalaiseks?'
Tai lisättävä tuonne Cityyn Bottaksen ansiot,
tai Kirjavinkkeihin Canthin.

Kai se niin sitten kuitenkin on että jokapäivä on primaaritarpeet tyydytettävä:
  • syötävä,
  • kirjoitettava ja
  • liikuttava/hiihettävä!
🏂 hiihdot 10 km / 690  km//€=105
KIRJA-ARVOSTELUT
*** 
myös

3 kommenttia:

  1. Parin huilipäivän pitäminen viikossa on kuin rahaa panis pankkiin, sanoi joku viisas.

    Kankkulan kaivoon siellä rahat menevät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ej

      hiihättää tonnia kohti, ei jouva ees vastailemaan ajallaan. :)

      Huilipäivinä kasvaa kunto - se ois totta, vaan kun aika loppuu eli kesä koittaa, nurkan takana jo oottaa.

      Eikä huilipäivinä matkakassa kartu!
      Tänään varmaan puhkastaan seitensatanen... jos tuohon räntäsatteeseen saa reiän puhkastua, tunnelin kairattua.

      Poista
    2. Minun piti lähteä aamulla ajamaan Joinsuuhun, mutta sain keploteltua huonon ajokelin varjolla ainakin yhen talvileskipäivän lisää.

      Poista