tiistai 20. marraskuuta 2018

Kuorma-auton kuorma

lopussa juhanipeltosviikon marraskuinen alakulo - vielä täältä noustaan!
isällä olisi melkoinen muistokuorma kipattavaksi





Näin on viidesosa Näköisveistos ruumiskirstusta tarkk'luettu ja kuvitettu, kun on puristettu ekajakso Syksyinen isä loppuun, neljä runoelmaa on vielä kuvitettuna jäljellä - josko palattas taas vuoden päästä asiaan?

Juhani Peltonen lähti tuonnimmaisiin helmikuun 25:ntenä päivänä 1998 elettyään vajaat 57 vuotta.
Runokirjan väliin olen tallentanut Helsingin Sanomista nekrologin, jonka on kirjoittanut alan ammattilainen Antti Majander.
Jotenkin minusta tuntuu, ettei tässä tapauksessa ammattilainen tavoittanut kuitenkaan olennaista peltosta, siis kirjailijan kirjoitusta: eihän hän Elmoa lukuunottamatta luetellut yhtään niistä teoksia, jotka minun hyllystäni löytyvät (ks. kuva).

Niinpä huomenna on pakko vielä palata Peltoseen ja leväyttää pöytään yksi oma näkemys yhdestä hauskasta! romaanista eli Jumalan kuopus -kehukritiikki Karjalaisesta, siitä Luakkoslehestä männä vuosilta Seppo Vennon, sittemmin irtisanotun, ollessa vielä lehden päätoimittajana. Tai josko sittenkin vedettäisiin esiin koira ja kuljettaisiinkin viel hetkonen Natalian kanssa. Emmityttää. Emmityttää, kas kun Kuopuksessa on se maailman sulottomin koira, se jolle omistajakin joutui silloin tällöin kauhuissaan lausahtamaan:
 - Katselepas, rakkaani, muualle, vai menisitkö ulos?
1. - 2. - 3. - 4. - 5. - 6. - 7. - 8. - 9.


4 kommenttia:

  1. Kun olet joskus suvainnut kirjoittaa tästä Teemu-piispasta, niin tuossa hänen firmansa asioita, siis 100.000 euroa sinne ja tänne. https://www.kotimaa24.fi/blogit/kysymykseni-teemu-laajasalolle/

    Ja tuossa oma kantani siihen, että firmat ovat pikkuisen lystikkäitä, olen muuten ollut jossain 6 hallituksessa / tilintarkastajana, että siltä pohjalta https://www.piksu.net/artikkeli/eva-analyysi-julkinen-sote-sektori-epäoikeudenmukainen#comment-13545

    JV

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. jv

      suhmurointia.
      Puolin ja toisin.

      On se kun ei enää voi kahteen kovaan ja isoon P-ammattiinkaan luottaa.

      Muuten aiheesta aiheellinen kirjavinkki Sinulle:
      Neuvostoihmisen loppu. Nobelisti Aleksejivitsh. Keltaisen kirjaston kirja.

      Poista
    2. No, luen juuri tuota Saharov Andrei: Muistelmat
      Kustantaja: Wsoy, painovuosi:1991, 875 sivua, painos: 1,

      Neuvostoihmisen loppu".

      Köhöm. Kyllä siellä R:n kunnan naapurissa taitaa joku vieläkin asua, valitettavasti.

      Poista
    3. jv

      eikä tarvii mennä edes valtakunnan rajan yli: kääntää vaan katsetta tuonne kulmatontille niin siellä on, ja sitten kun laskee tuon mäen alle, niin siellä on, ja sitten kun sieltä kääntyy vähän järvelle päin, niin siellä on jne.
      Mutta onneksi meillä vastavoimana tuo ämeriäkkyläisiä nyysivä ei kun hoitava Nin eikun At tendo.

      Että tämmöseks on menny - kansainväliseks ja globaaliks täälläkin!

      Poista